Morganismi
22.9.2023
Hiekkakiitäjät (lähde: Pieni Tietosanakirja)
15.9.2023
Hiawatha (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hiawatha [haiəuō’þə], onondaga-intiaanien päällikkö, luullaan eläneen 1500-luvulla, amer. runoilijan Longfellow’n eepoksen sankari.
26.8.2023
5.5.2023
Hetulat (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hetulat, hetulavalaiden suulaesta kahden puolen riippuvat, jopa 4 m:n pituiset sarveislevyt, joiden sisäreunassa on tiheässä pitkiä ripsisäikeitä. H:n avulla valas siivilöi suuhunsa saamansa pienet merieläimet. H:sta valmistetaan kampoja, rasioita y. m. s., kaupassa ne tunnetaan ,,kalanluun" nimellä.
19.4.2023
Herätys (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Herätys, murrostila ihmisen uskonnollisessa elämässä, jolloin sielun pelastus tulee hänelle elinkysymykseksi.
7.3.2023
Herra (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Herra (msaks. hêriro), itsenäisessä asemassa olevan miehen arvonimi, jota Pohjoismaissa käytettiin alk. vain ritareista ja hengellisistä, laajeten sitten 1700-luvulla ulottuvaksi kaikkiin n. s. säätyhenkilöihin; nykyisin käytetty kaikissa kansanluokissa. Käytetään kuitenkin toisinaan osoittamaan milloin työmiehen, milloin talonpojan vastakohtaa.
21.2.2023
Herne (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Herne, kaup. Preussissa, Ruhrin alueella, hiilikaivoksia ja koneteoll. 65,000 as.
Herne, palkokasvien heimoon kuuluva kasvisuku (Pisum) ja sen lajien siemen. Suomessa viljellään kahta lajia h:itä: puutarha-h:tä (P.sativum) ja pelto-h:tä (P.arvense). Edellisen kukat ovat kaksittain, teriö valkea, siemenet palleroiset, vaaleat, keltaiset, viheriät tai harmaat; jälkimmäisen kukat yksittäiset, teriön purje usein sinipunainen, siivet purppuranpunaiset, siemenet kulmikkaat, harmaat tai tummankirjavat; molempien lajien välillä on sekamuotoja. Puutarha-h:tä on 2 päälaatua: silpo-h., jonka kovaseinäinen palko on syötäväksi kelpaamaton, ja sokeri-h., jolla on litteät, mureat, syötävät palot. H:iden ravintoarvo on suuri niiden sisältämien valkuaisaineiden vuoksi. Hl:n paino n. 79 kg, kylvömäärä ha:lle 2,3-4 hl.
17.2.2023
Herkuleen tähtikuvio (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Herkuleen tähtikuvio, pohj. taivaan puoliskolla Lyyrystä länteen. Sen tähtien η ja ζ välillä on Halleyn keksimä kaunis tähtiryhmä, jossa on 40,000 tähteä.
3.2.2023
Hepokatit (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hepokatit (Locustidæ), heinäsirkan tapaisia isoja hyönteisiä, joilla pitkät sukamaiset tuntosarvet. Kuuloelimet etusäärissä; koiraa aikaansaa sirinän hankaamalla etusiipiä vastakkain Naaraksella pitkä miekkamainen munanasetin. Suomessa 7 lajia.
27.1.2023
Heman (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heman [hē-], Gustaf Adolf (1855-1917), suom. kirkonmies ja novellisti. Julk. nimimerkillä Kah novellit "Muistelmia Hämeestä", "Kysymysmerkkejä", "Kertomuksia" (1883-88).
28.12.2022
Helvetinkone (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Helvetinkone, äkkiarvaamatta räjähtäväksi aiottu murha-ase, esim. räjähdysaineella ladattu laatikko, joka aukaistaessa tai sysäyksen saatuaan taikka määräaikana kellokoneiston välityksellä räjähtää.
17.12.2022
Helikopteri (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Helikopteri (kreik.), kannatustasoja vailla oleva lentokone, joka potkurin avulla sekä nousee että liikkuu eteenpäin. vrt. Lentokone.
1.12.2022
Heksaedri (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heksaedri (kreik.), monitahokas, jota rajoittaa kuusi toisiinsa rajoittuvaa tasokuviota. Säännöllinen h. on kuutio.
5.11.2022
20.10.2022
Heittoliike (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heittoliike, heiton ja painovoiman aikaansaama yhdistetty liike. Kappaleen asema (P) t
sek. kuluttua saadaan liikeyhtälöistä OS = x = ct cos ε ja PS = QS — QP = y
1 | ||
= ct sin ε — | — | gt2, |
2 |
vaakatason ja hettosuunnan välinen kulma, heittokulma. Heittokäyrä on (ilmattomassa tilassa) paraabeli. Korkein kohta, mihin kappale nousee, nousukorkeus on
c2 | ||
y1 = | —— | sin 2ε. Ox1 on heittoväli, x1 = |
2g |
c2 | |
— | sin 2ε; tämä on suurin kun ε = 45o, |
g |
7.10.2022
Heisimadot (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heisimadot (Cestodes), loisina eläviä laakamatoja. Nauhamaisessa ruumiissa erotetaan pää ja siihen jonona liittyvät sukunivelet, proglottidit. jotka silmikoituvat päästä. Suuta, suolistoa, ruumiinonteloa, aistimia ei ole, sukuelimet valtavasti kehittyneet, kussakin nivelessä 2-neuvoiset. — Leveä heisimato (lapa-, alvemato) (Botriocephalus latus) on 2-9 m pitkä, 3,000-4,200-nivellnen, nivelet leveitä; pää mantelinmuotoinen, sen molemmin puolin rakomainen imulava. Mikroskooppisen pienistä munista kehittyy vedessä ripsitoukka, tämä joutuu johonkin kalaan ja kehittyy siinä matomaiseksi 1-2 cm pitkäksi lihastoukaksi; tämmöisiä kaloja syödessään ihminen saa loisen suolistoonsa. Yleinen Suomessa, Itämeren maissa, Länsi-Sveitsissä. — Kapea väkasetön heisimato (Tænia saginata), 7-8 m pitkä, sukuniveliä yli 1,000, nivelet leveyttään pitemmät; kuutiomaisessa päässä 4 pyöreätä imukuppia. Munan sisässä pieni pallomainen alkutoukka; sen jouduttua nautaeläimen vatsaan liukenee kuori, toukka kaivautuu lihastoon ja muuttuu soikeaksi rakkulaksi, n. s. rakkomadoksi, jonka seinämästä päänaihe imulavoineen työntyy rakkulan sisään. Syömällä rakkomatoista naudanlihaa
voi ihminen saada madon suoleensa, jossa se kehittyy täysimuotoiseksi.
30.9.2022
Heinä (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heinä, rehuksi korjatut ruohot (etupäässä heinä- ja palkokasveja, myös saroja, kortteita ja erilaisia ruohokasveja).
26.8.2022
Heikkohermoisuus (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heikkohermoisuus, neurastenia, on joko hankittua tai synnynnäistä. Hankitun h:n syistä ovat tärkeimmät: liikarasitus, huolet, epäsäännöllinen elämä, taudit. H:n ilmiöitä ovat päänsärky, pyörrytys, unettomuus, raukeus, sydämentykytys, ruoansulatushäiriöt, tautien pelko.
30.7.2022
Heijari (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heijari, raskas rautainen tai kivinen paino, joka telineen varassa juntatessa pudotetaan paalun päähän tai rautakappaleille niiden särkemiseksi.