Erilaista joulua!

 

Halla (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halla, viljan tai perunoiden kasvuaikana sattuva yökylmä. H. aiheutuu tyyninä, kirkkaina öinä maanpinnasta tapahtuvasta voimakkaasta lämmön säteilystä, jonka vaikutuksesta maanpintaa lähinnä oleva, usein hyvin ohut ilmakerros jäähtyy alle jäätymäpisteen. Auringon laskettua alkaa ilma jäähtyä mainitun säteilyn vaikutuksesta, ja lämpötilan laskeutuminen tapahtuu sangen nopeasti, kunnes kastepiste (vrt. Kaste) on saavutettu. Tällöin alkaa höyryn tiivistyminen vedeksi, jolloin vapautuu paljon lämpöä ja lämpötilan aleneminen hidastuu. Kuta kosteampi ilma on, s. o. kuta korkeammalla kastepiste, sitä pienempi hallavaara. — Kun taivas on pilvessä, niin maasta säteilevä lämpö heijastuu pääasiassa pilvistä takaisin; tässä niiden suojeleva vaikutus. — Tuulen suojeleva vaikutus johtuu siitä, että se sekoittaa jäähtyneisiin alimpiin ilmakerroksiin ylempiä, lämpimämpiä.

Halkomitta (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halkomitta. Virallinen h. on Suomessa kuutiometri. Yksityiskaupassa käytetään metristä syltä = 4 m³ tai(halkojen ollessa lyhyempiä kuin 1 m) päätysivultaan 4 m²:n alaista pinoa, joskus myös vanhaa syltä.

Halkaisija (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halkaisija l. diametri, matem., suora, joka puolittaa käyräviivaisen tasokuvion yhdensuuntaiset jänteet. Ympyrän, ellipsin ja hyperbelin h. kulkee keskipisteen kautta, parabelin h:t ovat sen akselin suuntaiset. Konjugaatti-h:t, kaksi h:aa, joista toinen puolittaa toisen suuntaiset jänteet.

Halava (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halava (Salix pentandra), kosteilla paikoilla kasvava pajulaji, kiiltävälehtinen puu. Kukissa 5 hedettä.

Hakkaus lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hakkaus, metsänh., on pääasiassa kahdenlaista: pää-h. kohdistuu täysmittaisiin puihin, etu-h:n avulla pyritään kasvattamaan nuorta metsää mahdollisimman arvokkaaksi. — Hakkauslaskelma, metsänh., osoittaa, mitenkä paljon metsästä vuosittain tai aikakausittain voidaan hakata.

Hakkapeliitta (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hakkapeliitta, suom. ratsumiehistä vars. 30-vuotisessa sodassa käytetty nimitys; johtuu heidän sotahuudostaan ,,hakkaa päälle!’’

Hakaristi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hakaristi, yhtä pitkillä ja suorakulmaisesti taivutetuilla haaroilla varustettu risti, myös toisintoja, joiden haarat kaarikäyriä. Käytetty koristeena ja pyhänä merkkinä esihist. ajoista lähtien, myös meillä.

Haisueläimet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haisueläimet (Mephitis), etelä- ja pohjois-amer. näädänsukuisia, kissan kokoisia, pitkä- ja tuuheahäntäisiä petoeläimiä, jotka peräsuoleen avautuvista rauhasista ruiskuttavat pahanhajuista eritettä aina 5 m:n päähän. Nahka arvokasta, minkä vuoksi h:ia pyydystetään. Pohjois-Amerikassa elää m. m. haisunäätä (M. mephitica).

Haikalat (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haikalat (Squalidæ), rustokalalahko; solakkaruumiisia merikaloja, joiden suu on poikittain pään alapuolella, sieraimet kuonon alla, silmien takana n. s. ruiskutusreiät. Munat suuret, keltuaisrikkaat, nahkamaisen, nelikulmaisen, neljällä pitkällä kiinnitysrihmalla varustetun kuoren ympäröimät. Monet lajit synnyttävät eläviä sikiöitä, eräillä jonkinlainen istukkamuodostus. Syövät kaloja, äyriäisiä, y. m. ks. Sinihai. Vasarahai, Jäähai, Sillihai. Jättiläishai, Piikkihai, Kissahai, Koirahai.

Hadrianus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hadrianus (76-138), Rooman keisari 117-38, kotoisin Espanjasta. Koetti turvata valtakuntaa vihollisilta sotia käymättä. Teetti Britannian suojaksi lujan vallin (H:n valli). Paransi oikeuslaitosta, valtionvarainhoitoa ja teitä. Rakennutti loistorakennuksia ympäri valtakuntaa m. m. Roomaan San Angelon. vrt. Antinoos. [Birt, „Rooman miehiä" (1917).]

Hadad (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hadad, aramealaisten ukkosen, rajuilman ja hedelmällisyyden jumala.

Haasia (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haasia, riukuteline, jolla kuivataan
kaura- ja ohralyhteitä, heiniä y. m.

Haarukkasienet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haarukkasienet (Clavariaceœ), sieniheimo, jonka lajit ovat joko pensasmaisesti haaroittuvia tai haarattomia, äimämäisiä tai nuijamaisia; useita syötäviä lajeja.

Haarniska (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haarniska (ruots.), keskiaik. sotilaan rinnan ja selän metallilevyinen suoja; vielä aikaisemmin niin sotilaan kuin hevosenkin varustus.

Haades (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haades, kreik. kansanuskossa manalan jumala, toinen nimi Pluton (ks. t.); myös itse manala.

H (lähde: Pieni Tietosanakirja)

H, euroopp.-lat, kirjaimiston kahdeksas kirjain. Roomal. luvunmerkkinä H (h) on = 200, kemiassa = 1 vetyatomi, elektrotekniikassa = Henry-mittayksikkö, musiikissa C-duuri asteikon seitsemännen sävelen nimitys (= it. ja ransk. si).

Guttaperkka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Guttaperkka, Itä-Intiasta ja Sunda-saarilta kotoisin olevain Palaquium- ja
Payena-puiden (Sapotaceæ-heimo) kuivattua maitiaisnestettä. G:sta
valmistetaan putkia, sähkökoneitten osia, konehihnoja y. m. s.

Gutenberg (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gutenberg [-ūtenberhj], Johann (n. 1397-1468), kirjapainotaidon keksijä. Keksi metallista valettujen irtokirjasinten käytön kirjoja painettaessa, sai syntymäkaupungissaan Mainzissa rikkaan porvarin Johann Fustin liikekumppanikseen ja painatti Raamatun 1453-54; menetti oikeudenkäynnissä painonsa Fustille. [Jedler (saks., 1921).]

Gulliverin seikkailut (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gulliverin seikkailut, Swiftin (ks. t.) satiiri.