Biisoni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Biisoni, amerikkalainen puhveli, ,,buffalo" (Bos bison), pohj.-amer. härkälaji, 3 m pitkä, l,8 m korkea,
punertavan tummanruskea. Oli ennen preerioilla yleinen, nyttemmin miltei sukupuuttoon hävitetty, elää muutamilla rauhoitusalueilla Kanadassa ja Yhdysvalloissa (Yellowstonen puistossa).
— Eurooppalainen b. ks. Visentti.

Biisamimyyrä (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Biisamimyyrä, biisamirotta (Fiber zibethicus), myyrän heimoon kuuluva, Pohj.-Amerikan järvissä ja joissa elävä jyrsijä; ruumis n. 25 cm pitkä, ruskea, hienovillainen, peitinkarvat pitkiä, kiiltäviä. Häntä ruumiin pituinen, tyvestä litteä. Arvokas turkiseläin. Viime vuosina on b:ia istutettu Suomeenkin.

Biili (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Biili, autto, automobiili.

Bibliofiili (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Bibliofiili (kreik.), kirjainystävä, kirjainkokoilija. — Bibliografi, muinaisajalla: kirjojen jäljentäjä; sittemmin: vanhojen käsikirjoitusten lukijaja selittäjä, nyk. kirjallisuuden luetteloija ja selostelija, bibliografiain kirjoittaja. — Bibliografia, tiede, jonka tehtävänä on kaikkien kansojen ja aikojen kirjallisten tuotteiden luetteloiminen sekä erikoistapauksissa myös selosteleminen aakkosellisessa, aineen- tai ajanmukaisessa järjestyksessä. Suomessa ovat tärkeimmät b:t Pipping, „Luettelo suomeksi präntätyistä kirjoista" (1856-57), Vasenius, „Suomalainen kirjallisuus 1544-1877" ynnä jatko-osia v:een 1923, viimeiset S. Pakarisen toimittamia.

Bibliographisches Institut [-ā’- -ū’-], saks. kustannusliike Leipzigissä, joka julkaisee m. m. Meyerin tietosanakirjaa.

Bibliolatria (kreik.), Raamatun kirjaimen taikauskoinen kunnioittaminen. — Bibliomania, harvinaisten kirjojen intohimoinen kokoileminen. — Biblioteekki, kirjasto (ks. t.). — Bibliotekaari, kirjastonhoitaja.

Biblia (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Biblia (kreik.), kirjat. ks. Raamattu.  — Biblia pauperum (lat.), köyhien, s. o. oppimattomien Raamattu, keskiajalla yleinen

kokoelma raamatullisia kuvia.

Betoni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Betoni (ransk.), sementistä ja sorasta taikka sementistä, hiekasta ja kivimurskasta (sepelistä) sekä vedestä valmistettu seos, joka kovettuu sekä vedessä

että ilmassa kivikovaksi. Kovettuminen alkaa heti tai pari tuntia sekoittamisen jälkeen. 4-6 viikossa saavuttaa b. 150-300 kg/cm²:n puristuslujuuden, riippuen

sekoituksesta, ja katsotaan silloin valmiiksi. Kovettumisajan alussa on b:n pinta pidettävä kosteana 7-10 päivää. Jotta b.-rakenteet tulisivat lujempia, vahvistetaan niitä

rautakangilla ja -langoilla.

Betlehem (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Betlehem. 1. Pieni kaup. Palestiinassa, Jerusalemin eteläpuolella (nyk. Bet Lahm), Davidin ja Kristuksen syntymäpaikka. 8,000 as., enimmäkseen kristittyjä.

— 2. Kaup. Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa, herrnhutilaisten perustama 1741. Yliopisto. 52,000 as.

Bessemerin menetelmä (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Bessemerin menetelmä, engl. Henry Bessemerin keksimä ja ruots. Göransonin parantama menetelmä raakaraudan

jalostamiseksi: masuunista sula raakarauta lasketaan päärynänmuotoiseen, rautalevyiseen ja tiilillä vuorattuun,

vaakasuoran akselin ympäri kääntyvään „konvertteriin", jonka pohjassa olevista redistä puhalletaan ilmaa hapettamaan

raakaraudan sisältämää hiiltä, piitä ja mangaania. ,,Melloituksen" jatkuessa kyllin kauvan saadaan hiiliköyhää

kankirautaa (Bessemer-rautaa), jos se aikaisemmin keskeytetään, saadaan terästä (Bessemer-terästä). Sula tuote

kaadetaan pois konvertterin suuaukosta. — Bessemerin päärynä, sama kuin Bessemerin konvertteri, ks. Bessemerin menetelmä.

Besoaari (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Besoaari, betsoaari, eräiden märehtijäin vatsassa toisinaan tavattavia pallomaisia herneen — nyrkin kokoisia kovettumia, joita ennen käytettiin

lääkeaineena. Sitä varten pyydystettiin innokkaasti Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa elävää b.-vuohta (Capra ægagrus).

Berserkr (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Berserkr l. berserkki, mskand. sotasankareita, jotka joskus petomaisessa raivonpuuskassa hävittivät kaiken, mikä tielle sattui.

Bernhard (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Bernhard. 1. Suuri B., sveits. "Viallisin kantonin ja Italian rajalla oleva sola, 2,472 m yl. merenp. Siinä

kuuluisa luostari, jonka munkit bernhardilaiskoirien avulla etsivät pyryyn tai sumuun eksyneitä matkustajia.

— 2. Pieni B., Graijisissa alpeissa, Mont Blancin et.-puolella oleva sola, 2,183 m yl. merenp.

Berlokki (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Berlokki (ransk.), kellonperissä riippuva koriste, kellutin.

Berliini (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Berliini (saks. Berlin), Preussin ja koko Saksan pääkaup. ja suurin teoll.-kaup., Spree-joen kahden puolen. B:n keskipisteenä on muuan Spreen saari,

Museosaari, jossa ent. kunink. linna ja suuria taidemuseoita. Siitä lähtee 60 m leveä pääkatu Unter den Linden, jonka varrella upeita julkisia

rakennuksia. Sen jatkona on 255 ha laaja Tiergarten-puisto, jonka koilliskulmassa komea eduskuntatalo, N. 90 kirkkoa, yliopisto (jossa m. m. suomenkielen

lehtoraatti), useita korkeakouluja, museoita, teattereja. B:iin on kasvanut kiinni useita esikaupunkeja, joista toiset kauniita huvila-, toiset tehdas- ja

työläiskaupunkeja. V. 1920 liitettiin kaikki nämä ja läheiset maalaiskunnat (8 kaupunkia, joissa silloin yht. n. 3,1 milj. as. ja 59 maalaiskuntaa, joissa yht. yli 700,000 as.)

yhdeksi B:n kaupunkikunnaksi (Gross-Berlin). Tämän pinta-ala on 878 km². Siihen liitetyistä ent. kaupungeista mainittakoon Charlottenburg, Cöpenick, Neukölln, Spandau.



Berliinin kongressi, Saksan, Itävalta-Unkarin, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Venäjän ja Turkin edustajain kesällä 1878 pitämä kokous, jossa San

Stefanon rauhaa muutettiin. Berliinin rauhassa Romaania, Serbia ja Montenegro julistettiin itsenäisiksi, Bulgaaria Turkille veroa maksavaksi ruhtinaskunnaksi

ja Itä-Rumeelia autonomiseksi maakunnaksi. Venäjä sai eteläisen osan Bessarabiaa ja osan Armeeniaa, Itävalta miehitettäväkseen Bosnian ja Hertsegovinan. [Ruuth (Valvoja 1915).]



Berliinin-punainen, preussin-punainen, hehkutettua rautaoksidia; myös punapuusta saatu lakkaväri. — Berliinin-ruskea, berliinin-sinisestä

hehkuttamalla saatu ruskea väri, pääasiallisesti rautaoksidia. — Berliinin-sininen, tummansininen väriaine, jota saadaan saostamalla liukenevia rautasuoloja

(ferrisuoloja) keltaisen verisuolan liuoksella. Käytetään kankaiden värjäykseen sekä maaleihin. Puhtaimpana sitä sanotaan pariisin- tai preussin-siniseksi.

Bergerac (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Bergerac [beržəra’k], Cyrano de (1619-55), ransk. kirjailija, kuuluisa

pitkästä nenästään ja kaksintaisteluistaan. Rostandin samannimisen näytelmän päähenkilö.

Bereniken tukka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Bereniken tukka (Coma Berenices), tähtikuvio pohj. taivaalla.

Bentsiini (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Bentsiini, vuoriöljyä tislattaessa saatu helpoimmin haihtuvien hiilivetyjen seos. Tavallisen b:n kiehumap. 60-120°, om.-p. 0,70-0,75. Käytetään moottorien käyttövoimana,

rasva-aineiden liuottamiseen, tahrapilkkujen poistamiseen.

Bengtskär (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Bengtskär [-šär], kalliosaari n. 19 km etelään Hiittisten kirkolta; 1906 rakennettu loistotorni, jonka loiston korkeus 49,5 m merenpinnasta.

Benediktiohdake (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Benediktiohdake (Cnicus benedictus), Välimeren maista kotoisin oleva ohdakkeen näköinen mykerökukkainen kasvi.

Benderin kalabaliikki (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Benderin kalabaliikki (s. o. B:n mellakka), kahakka, jossa Kaarle XII 1713 joutui ylivoimaisen turkkilaisjoukon vangiksi.

Kadonneet kuvat

Vuodatuksen sähkökatkossa kadonneet kuvat täällä.