Eiffeltorni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eiffeltorni, ransk insinöörin A. G. Eiffelin v:n 1889 maailmannäyttelyä varten rakentama 300 m korkea rautatorni Pariisin Mars-kentällä. Tornissa on 3 parveketta: 57, 115 ja 276 m:n korkeuksilla. Huipussa on ilmat, ja radioasema.

Egypti (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Egypti, kuningaskunta Koillis-Afrikassa Välimeren ja Anglo-egyptiläisen Sudamin sekä Italian Libyan ja Punaisenmeren välillä; n. 990,000 km², 13,6 milj. as. Viljelyskelpoista maata n. 33,800 km², suurin osa maasta erämaata: Niilin laakson länsipuolella Libyan, itäpuolella Arabian erämaa. — Väestön enemmistö muinaisten egyptiläisten jälkeläisiä: maataviljeleviä fellaheja (8,3 milj.) ja kaupungeissa asuvia kopteja (0,7 milj.). Pääelinkeino maanviljelys, tärkeimmät tuotteet puuvilla, maissi, vehnä ja sokeri.Assuanin padon valmistuttua on maanviljelys suuresti edistynyt, uusia viljelyskelpoisen alan laajentamista tarkoittavia aloitteita on vireillä, öljyteollisuus voimistuvaa, muu teollisuus vähäistä. Suezin kanavaa myöten E. välittää Euroopan ja Itä-Aasian sekä Intian välistä suurenmoista transitokauppaa. Rautatieverkon pituus n. 5,000 km. E:n terveellisen ilmaston ja lukuisien muinaismuistojen vuoksi suuntautuu sinne vilkas matkailijaliikenne. — V. 1923 vahvistetun perustuslain mukaan on E. itsenäinen kuningaskunta, valtionuskonto on islam ja virallisena kielenä arabia. Eduskunta 2-kamarinen. Puolustuslaitos Englannin ylivalvonnan alainen. Pääkaup. Kairo
 
Muinainen E. Hallitusmuoto oli yksinvaltainen. Hallitsijaa sanottiin faaraoksi ja pidettiin auringonjumalan jälkeläisenä. Väestö jakaantui luokkiin, joistai sotilaat ja papit olivat mahtavimmat. Yhdessä kuninkaan kanssa he omistivat koko maan. Elinkeinoista maanviljelys ja karjanhoito olivat tärkeimmät, — E:n rakennustaiteen tuotteista pyramidit ovat vanhimmat, temppelit, kuten Abu-Simbelissä, Denderassa, Edfussa, Karnakissa ja Luksorissa, etevimmät. Kuvanveistotaiteenaikaisemmat tuotteet ovat ilmehikkäitä, nuoremmat jäykempiä. [Maspero (ransk., saks. 1913).] Uskonto. Kullakin paikkakunnalla oli oma suojelusjumalansa, kuten Ammon Teebassa, Sobek Faynmissa ja Hathor Denderassa (ks. n.). Jos joku paikkakunta sai suurempaa merkitystä, kohosi myös sen jumalan arvo. Tärkeä sija oli Osiris-jumalalla (ks. t.). vrt. Anubis, Apis, Horus, Isis, Ptah, Re, Serapis, Thot. [Erman (saks., 1909).]

Historia. E:n historia faaraoiden hallitessa jaetaan seuraavasti: 1) Vanhin historiallinen, aikakausi: 1-2:nen dynastia, n. 3315-2895 e. Kr. 1:sen dynastian perustajana pidetään Menestä, joka n. v:n 3400 jälkeen yhdisti Etelä- ja Pohjois-E:n pikkuvaltiot, 2) Vanha valtakunta: 3-5:s dynastia, n. 2895-2540 e. Kr. Tämän ajan faaraoista useat tulivat kuuluisiksi pyramidinrakentajina. vrt. Keops. 3) Vaihekausi: 6-10:s dynastia, n. 2540-2160 e. Kr. Tällöin 6:nnen dynastian hallitessa valtakunta oli jakaantuneena pikkuvaltioihin, kunnes 11:s dynastia n. 2160 yhdisti valtakunnan. Teeba tuli nyt Memfiin sijaan pääkaupungiksi. 4) Keskinen valtakunta: 11-12:s dynastia, n. 2160-1785 e. Kr. Keskinen valtakunta merkitsi E:lle sotilaallista ja sivistyksellistä loistoaikaa. 5) Vaihekausi (hyksos): 13-17:s dynastia, n. 1785-1580 e. Kr. N. 1700-1580 E. oli hyksojien (ks. t.) vallassa, 6) Uusi valtakunta: 18-20:s dynastia, n. 1580-1100 e. Kr. Tällöin Teeba oli taas pääkaupunkina ja E. voimansa ja sivistyksensä kukkuloilla, vrt. Amenofis, Totmes, Ramses. 7) Vaihekausi: 21-25:s dynastia, n. 1100-663 e. Kr. Tällöin valtakunta jakautui osiin, joista eteläisimmät tulivat riippuviksi Etiopiasta. Assyrian kuningas Asarhaddon valloitti 670 Memfiin ja asetti sinne vasaliruhtinaita. 8) Uudistusaika: 26:s dynastia, 663-525 e. Kr. E. on jälleen itsenäinen, mutta Persian kuningas Kambyses valloittaa sen 525 e. Kr. ks. Psammetikos, Neko. [Bissing (saks., 1914).] Vaikka persialaiset antoivat arvoa E:lle, koettivat sen asukkaat päästä itsenäisiksi, mikä ajoittain onnistuikin. Sotaretkellään persialaisia vastaan Aleksanteri Suuri valloitti maan 332 e. Kr. Hänen kuoltuaan se joutui Ptolemaioksille, joiden hallitessa (323-30 e. Kr.) E. kohosi huomattavaksi sivistys- ja kauppavaltioksi. Aktionin taistelun jälkeen (31 e. Kr.) E. tuli kuulumaan Roomaan, kunnes valtakunnan jaossa 395 j. Kr. liitettiin Itä-Roomaan. Arabialaiset valloittivat E:n 640, jolloin arabiankieli ja islam pääsivät valtaan. E. oli itsenäisenä valtiona 870-1517. Hallitsijasuvuista mainittakoon fatimidit ja ejjubidit, joilta vaillan riisti 1250 henkivartiosto, n. s. mamelukit. Turkin sulttaani Selim I valloitti E:n 1517 ja asetti sille maaherran (paššan). Tämä oli riippuvainen mamelukeista, kunnes Napoleon Bonaparte voitti heidät pyramidien luona 1798. Turk. käskynhaltijan Mehemed Ali’n (ks. t.) onnistui 1830-luvulla tehdä E. perittäväksi lääniksi. Eräs hänen seuraajiaan Ismail-pašša sai 1867 perinnöllisen kediivinarvon ja 1873 melkein täyden valtiollisen itsenäisyyden. Valtion raha-asioiden mentyä rappiolle järjestettiin ne ulkomaisella avulla, mutta siitä aiheutui ulkomaalaista vaikutusta vastaan tähdätty kapina, joka johti Englannin valtaamaan maan 1882, N. s. mahdin kapinan johdosta Sudan irroittui E:n ylivallasta 1883, mutta valloitettiin takaisin 1897-1900. E:n hallinto uusittiin, sen raha-asiat järjestettiin, elinkeinoja ja kulkuneuvoja parannettiin. Maan yleisestä vaurastumisesta huolimatta kansallismieliset vihasivat englantilaisia ja vaativat kansallista itsenäisyyttä. Kun Turkki 1914 liittyi keskusvaltoihin, julisti Englanti sen herruuden E:ssä päättyneeksi ja muutti maan Englannin suojelusvaltioksi. Maailmansodan jälkeen olot kärjistyivät, niin että levottomuuksiakin syntyi. V. 1920 Englanti tunnusti E:n kanssansa ainaisessa liitossa olevaksi itsenäiseksi perustuslailliseksi monarkiaksi, 1922 Englanti julisti suojeluksen lakanneeksi, jolloin sulttaani Fuad otti kuninkaan arvonimen. Useat Englannin ja E:n väliset kysymykset jäivät avoimiksi vielä senkin jälkeen, kun hallitusmuoto 1923 oli vahvistettu. [Cromer (engl. ja saks., 1908); Hasenclever (saks., 1917).]

Efebi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Efebi (kreik.), miehuusiän rajalla oleva nuorukainen, muin. Kreikassa täysikäisyyden saavuttanut nuorukainen.

Eeva (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eeva, Raamatun kertomuksessa Aatamin vaimo sekä Kainin ja Aabelin äiti.

Eepos (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eepos (kreik.), toinen eepillisen runouden päälajeista, jota ulkonaisesti leimaa runopukuinen muoto ja melkoinen ko’on laveus. E:n tärkeimmät lajit ovat: 1) kansanepopea l. sankarirunoelma,jonka kuvauksen aiheena on kansan muinaisuus, jumalais- ja sankaritaruisto. Se on syntynyt pienemmistä osista, jotka on yhdistetty kokonaisuudeksi, esim. Ilias, (Kalevala. 2) Taide-epopea, yhden tekijän sepittämä, jäljittelee kansanepopean kansanomaista luonnetta, esim. Danten „Divina commedia". Sen alalajeja ovat: uskonnollinen eepos, esim. Miltonin „Kadotettu paratiisi", romanttinen eepos, jonka aihe ja luonne ovat haaveelliset ja seikkailunomaiset, esim. Arioston „Raivoava Roland"; idyllinen eepos, joka kuvaa jokapäiväistä elämää, esim. Runebergin „Hirvenhiihtäjät"; koomillinen eepos, joka kuvaa ylevää aihetta vallattomasti, esim. Voltairen „Pucelle"; eläineepos, joka eläinten elämän muodossa kuvaa inhimillisiä heikkouksia, esim. Goethen „Reineke Fuchs".

Eeden (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eeden. 1. 1 Moos. 2-3 mukaan paikka, jossa, paratiisi sijaitsi, myöh. itse paratiisi; myös yl. ihana seutu tai onnellinen olotila. — 2. Assyrialaisten valloittama alue keskisen Eufratin varrella.

Edistyspuolue (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Edistyspuolue, virallisesti Kansallinen E., suom. keskustapuolue, per. jouluk. 1918 ajamaan kansanvaltaisia uudistuksia ja nimenomaan tasavaltaista valtiomuotoa. Edustajaluku valtiopäivillä: 28 v:sta 1919, 15 v:sta 1922, 17 v:sta 1924. Pää-äänenkannattaja: Helsingin Sanomat.

Edison (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Edison [edisən], Thomas Alva (s. 1847), kuuluisa amer. keksijä. Alkoi uransa sanomalehdenmyyjänä, toimi sittemmin sähköttäjänä, minkä ohessa valmistui sähköinsinööriksi. E:n keksimiä ovat m. m. monet sähkölennätin- ja puhelinparannukset, hehkulamppu, akkumulaattori, sähköraitiotie.

Edelweiss (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Edelweiss (Leontopodium alpinum), meikäläiselle kissankäpälälle lähisukuinen alppikasvi, n. 15 cm korkea, kauttaaltaan valkovanukekarvainen. Matkailijain halutuimpia Alppien „muistoja".

Edelfelt (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Edelfelt [ē-], Albert (1854-1905), suom. taidemaalari. Opiskeli v:sta 1874 Pariisissa, jossa sitten oleskeli. Maalasi ensin hist. aiheita („Kuningatar Blanca", ,,Herttua Kaarle herjaa Klaus Flemingin ruumista", 1878) siirtyen sitten naturalistiseen ulkoilmamaalaukseen ottaen aiheensa kotimaasta. Tähän kauteen kuuluvat „Lapsen ruumissaatto" (1879), „Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa", „Merellä", „Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä" (1887), „Suru" ja „Ulkosaaristossa" (1898). Tällä välin E. oli jo kääntynyt jälleen hist. aiheisiin. Hän maalaa, „Kristuksen ja Mataleenan" suom. koivumetsässä (1890), alttaritaulun Vaasan kirkkoon, „Neitsyt Maarian ruusutarhassa", „Porilaisten marssin", „Maaherran" ja valmistaa Yliopistolle kolmiosaisen juhlallisen seinämaalauksen „Turun akatemian vihkiäissaatto 1640" (valm. 1904), kuvittaa nerokkaasti „Vänrikki Stoolin tarinat" (1897-1900), Snoilskyn „Svenska bilder" y. m. E:n kansainvälisesti kuuluisista muotokuvista mainittakoon vain taiteilijan äidin, Pasteurin (1885), J. Kurténin, Aino Acktén (1901) ja J. W. Runebergin kuvat. — E. on Suomen taiteen ensimmäinen suuri kyky, uudenaikaisten virtausten tunnetuksi tekijänä tärkeä ja aikanansa maalaustaiteemme johtaja. [A. E., ,,Hvad A. E. skrifvit" (1905), „Drottning Blanca och hertig Carl" (1917), „Resor och intryck" (1921); Öhqvist (1910); Aspelin-Haapkylä, „Muoto- ja muistikuvia" II (1912).]

Edda (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Edda, kaksi mskand. kirjallista muistomerkkiä. Vanhempi on runopukuinen, peräisin 900-1050-luvuilta. Se sisältää tärkeitä tietoja Pohjoismaiden pakanallisista jumalista ja sankareista. Nuoremman kokoonpanija on isl. Snorre Sturlason n. 1220 (ks. Snorre). Se on oikeastaan runousoppi, mutta sisältää myös vanhoja jumalaistaruja. Ensi osa suomen. 1911.

Ecce homo (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Ecce homo (lat.), „katso ihmistä!", Pilatuksen sanat Jeesuksesta, Joh. 19₅. Myös taide-esitys, jonka aiheena tämä evankeliumin kohta.

Ebullioskooppi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Ebullioskooppi (lat. ja kreik.), koje nesteiden kiehumapisteen määräämiseksi. Käytetään pääasiassa alkoholijuomien alkoholinpitoisuuden määräämiseen.

Ebenholtsi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Ebenholtsi, kovia, tummia, usein vettä raskaampia puulajeja, joita käytetään hienoihin puusepäntöihin. Oikea l. musta e. on troopillisten Diospyros-lajien (Ebenaceæ-heimoa,) sydänpuuta. Vihreätä, keltaista, ruskeata ja punaista e:ia saadaan useista muista puista.

Ebenisti (ransk.), taidepuuseppä, vars. 1700-luvulla.

Eau de Cologne (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eau de Cologne [ō də kolo’nj] (ransk.), ,,Kölnin vesi", hajuvesi, jonka it. Joh. Maria Farina keksi 1709 Kölnissä.

Eau de Javelle [ō də žave’l], valkaisuliuos, kaliumhypokloriitin ja kaliumkloridin vesiliuos; käytetään valkaisuun ja vaatteiden kem. puhdistamiseen.

Eau de Quinine [ō də kini’n], muudan alkoholinpitoinen hiusvesi.

Ea (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Ea, bab. jumaluus, veden, viisauden ja maagillisen puhdistautumisien jumala.

E (lähde: Pieni Tietosanakirja)

E, euroopp.-lat, kirjaimiston viides merkki. Lyhennyksissä roomal. kirjoituksissa E (e) voi olla = Ennius, egregius, eques, erexit, est, evocatus. Kompasseissa, merikartoissa, ilmatieteessä E on = engl. east (itä). Logiikassa E merkitsee yleistä kielteistä arvostelmaa. Musiikissa e on C-duuri-asteikon kolmas sävel. Matematiikassa e = 2,718 . . . on luonnollisen logaritmi-järjestelmän kantaluku.

Dyyni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Dyyni, lentohiekkakinos.

Simaario (Morganismi-blogi tiistai 16.10.2007)

Helposti ja halvalla "kotiakvaario": pane simasatsi käymään johonkin sopivankokoiseen, kauniiseen lasipurkkiin (poista etiketit). Lisää rusinoita maun mukaan. Jätä korkki löysälle, ettei räjähdä. Simaariokasveiksi voit laittaa pohjalle tuoreita yrtinoksia. Ylös alas liikkuvien, eriasteisesti turpoavien rusinoiden "elämää" on sitten antoisaa seurata. Kun kaikki liike on lakannut, voit kipata simaarion sisällön puskan juureen ja laittaa uuden satsin happanemaan. Voit myös juoda sen esimerkiksi boolin ainesosana.
Vinkki: siman asemesta voit käyttää mitä tahansa hiilihappopitoista juomaa - väriskaalaakin riittää - jopa vissyvettä.
Toinen vinkki: sopivia simaariorusinan nimiä ovat esimerkiksi Ryppy, Yrmy, Ruttu, Pinko, Raukka, Mollo, Konna, Olmi, Uppo, Titanic, Seireeni, Nautilus,Yellowsubmarine, Potemkin, Kursk, Raato, Torso, Keho ja Keijo. 

Kuusikko-kirjasarja, Eette Söder-Grankull (Morganismi-blogi tiistai 6.11.2007)

Sarjassa ilmestyneet:
Kuusikko vesakon seassa (Suur-Suomen Nyrkkipaino 1952)
Kuusikko ja kolmiomittaustorni (SSNP 1954)
Kuusikon joulu (SSNP 1956)
Kuusikko ja havunkerääjät (SSNP 1958)
Kuusikko kärsii kuivuudesta (SSNP 1960)
Kuusikko ja korven kyyneleet (SSNP 1963)
Kuusikon uudet kerkät (SSNP 1970)
Kuusikko peittää jäljet (SSNP 1973)
Kuusikko ja suuri tattirihmasto (SSNP 1977)
Kuusikko trombin kynsissä (SSNP 1981)
Kuusikko huojuu ja natisee (SSNP 1984)
Kuusikko kuiskii tuulessa (SSNP 1988)
Kuusikko elättää oravia (SSNP 1991)
Kuusikko lyö hiihtäjää kasvoihin (SSNP 1994)
Kuusikko ja lukinseitti (SSNP 1997)
Kuusikko paukkuvassa pakkasessa (SSNP 2000)
Kuusikko ja kaarnakuoriaiset (SSNP 2002)
Kuusikko ja pilkkakirveet (SSNP 2003)
Kuusikko kohtaa monitoimikoneen (SSNP 2004)
Kuusikko menee nurin (SSNP 2004)
Kuusikko lähtee Voikkaalle (SSNP 2005)