13.4.2016

Ensyklopedia (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Ensyklopedia (kreik.), kokonaisesitys kaikista tieteistä ja taiteista joko aineenmukaisesti (esim. „Die Kultur der Gegenwart") tai aakkosjärjestyksessä (tietosanakirjat), myös kokonaisesitys yhdestä tieteestä. — Tietosanakirjoista on kuuluisin ransk. „Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers" (28 osaa, 1751-72, 5 täydennysosaa 1776-77, sisällysluettelo 1780). Uusia: „Encyclopædia Britannica", „Chambers’s Encyclopædia", Laroussen „Grand dictionnaire universel", „Brockhaus’ Konversationslexikon", „Meyers Konversationsiexikon", „Salmonsens Konversationsleksikon", „Nordisk Familjebok", „Bonniers Konversationslexikon", „Tietosanakirja" (10 osaa, 1909-19, täydennysosa 1922). — Ensyklopedinen, ensyklopedioja koskeva, kaikista tieteistä ja taiteista sekä tärkeimpien ammattien tekniikasta (tai jostakin inhimillisen tiedon kokonaisesta haarasta) tehdyn yhteenvedon sisältävä. — Ensyklopedistit, Diderot’n ja d’Alembert’in toimittaman suuren ransk. ensyklopedian avustajat, kuten Marmontel, Voltaire, Turgot, Holbach, Helvetius, Rousseau y. m., sekä siinä esitetyn valistusfilosofisen elämänkatsomuksen kannattajat.

30.3.2016

16.3.2016

Emu (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Emu (Dromœus), Austraaliassa elävä kasuaarien sukuinen strutsilintusuku;
lähes 2 m korkeita, lentokyvyttömiä lintuja. Tunnetuin on Itä-Austraalian e. (D. Novœ-Hollandiœ).

9.3.2016

Empiria (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Empiria (kreik.), kokemus, kokemusperäisyys. — Empiriokritisismi, Richard Avenariuksen (ks. t.) perustama filosofinen suunta, joka tahtoo puhdistaa tietoteorian kaikista kokemukselle vieraista tekijöistä ja kieltää fyysillisen todellisuuden ulkopuolella olevien voimien olemassaolon. — Empirismi,tietoteoria, jonka mukaan kaikki mielikuvamme eli tajuntamme koko sisällys johtuu kokemuksesta. Uudenajan filosofiassa sitä ovat edustaneet etupäässä engl. filosofit Locke, Hume y. m.

2.3.2016

Empedokles (lähde: Pieni Tietosanakirja)



Empedokles (n. 490-430 e. Kr.), kreik. filosofi, lääkäri ja kaunopuhuja. Eli Sisiliassa. Opetti, että rakkaus ja viha maailmassa vuoroin hallitsevat.

24.2.2016

Emmetropia (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Emmetropia (kreik.), silmän oikeataittoisuus, jolloin valonsäteet taittuvat silmässä niin, että selvä kuva syntyy verkkokalvolle.

18.2.2016

Emissioni (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Emissioni (lat.), kaup., arvopaperien: obligatsionien, osakkeiden, pankinsetelien j. n. e. liikkeeseen laskeminen (emitteeraaminen).
Emissioniosakeyhtiö, per. 1915 Helsingissä, teki kauppaa kiinteimistöillä ja arvopapereilla, avusti teollisuus- ja kauppayritysten perustamista y. m. V:sta 1925 suoritustilassa.
Emissionipankki, luottolaitos, "joka etupäässä harjoittaa emissioniliikettä ja muut enkin osakkeiden ja obligatsionien kauppaa. Osake-emissionin yhteydessä e:t ottavat osaa itse osakeyritysten perustamiseen.
Emissioniteoria, Newtonin teoria, jonka mukaan valo on suurella nopeudella valaisevasta esineestä purkautuvaa hienoa ainetta.

11.2.2016

Emilehdet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Emilehdet, ne kukan siitoslehdet, joilla tai joissa siemenaineet ovat. Paljassiemenisten e. ovat litteät ja siemenaineet paljaina niiden pinnalla, koppisiemenisillä siemenaineet ovat suljetun emin sisässä. Tämä on muodostunut joko yhden emilehden reunojen kasvaessa yhteen tai kahden tai useamman emilehden kasvaessa reunoistaan toisiinsa. Emin osat ovat pullea sikiäin, jossa siemenaiheet ovat ja joka myöhemmin kypsyy hedelmäksi, hoikempi vartalo ja latvassa oleva tahmea tai karvainen luotti, joka ottaa siitepölyä vastaan. — Saman kukan emit muodostavat yhdessä emiön.

1.2.2016

Emansipatsioni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Emansipatsioni (lat.), vapauttaminen tai vapautuminen alaikäisyyden, holhouksen tai epäitsenäisyyden tilasta ja vapaan itsemääräämisen ja tasa-arvon saavuttaminen, vars. naisen kohottaminen oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti miehen tasalle. — Emansipeerata, vapauttaa, julistaa vapaaksi.
Emansipeerattu, vapautunut, jonkin vapausliikkeen (esim. naisasian) harrastaja.

26.1.2016

Elävät kuvat (lähde: Pieni Tietosanakirja)



Elävät kuvat syntyvät siten, että erityisellä koneella, kinematografilla, projisioidaan valkealle varjostimelle nopeasti toisiaan seuraavia kuvia, jotka vain vähän eroavat toisistaan; riittävän nopeasti toisiaan seuraavat kuvat sulavat havainnossamme yhteen ja niiden eroavaisuuksien sarjat käsitämme liikkeeksi. E:ien k:ien valmistamista varten käytetään erikoista valokuvauskonetta, jossa pitkä valonarka filminauha kulkee nykäyksittäin valoaukon ohi. Valoaukko sulkeutuu filmin liikkumishetkeksi; sen ollessa auki filmi on hetken liikkumatta. Täten syntyy filminauhalle sarja perättäisiä valokuvia, joiden ottamisen väliaika on sekunnin murto-osa. Valokuvaamalla saadut negatiivit kopioidaan toiselle, niinikään läpinäkyvälle filmille, jolloin saadaan positiivinen filmi. Tätä käytetään kinematografissa. Voimakkaan valolähteen (kaarilampun) säteet kohtaavat filmiä ja kulkevat läpi linssijärjestelmän, joka projisioi kuvan vahvasti suurennettuna varjostimelle. Filmi liikkuu tässäkin nykäyksittäin; sen liikkuessa erikoinen varjostin sulkee valoaukon; tämän ollessa auki, (sekunnin murto-osan kerrallaan) filmi on liikkumatta. Filmin sysäyksittäin liikuttamista varten se on reunoistaan varustettu redillä, jotka, sopivat sysäyksittäin pyörivän rummun hampaisiin. Tavallinen nopeus on 16-20 kuvaa (30-40 cm) sekunnissa. — E:ien k:ien valokuvauskonetta käytetään kiertämällä kampea. Kinematografin koneisto käy yleensä sähköllä. vrt. Filmi ja Filmitaide.

19.1.2016

Elämänpuu (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Elämänpuu, myt., elämä symbolisoituna kasvavana puuna, jonka hedelmällä t. mehulla on eloa antava voima. Tämä laajalle m. m. Skandinaaviaan levinnyt taru on alkuisin Itämailta; e. mainitaan Raamatussakin m. m. 1 Moos. 2 ja 3. Eräs taru kertoo, että Jeesuksen risti oli kasvanut e:n oksasta. Suosittuna koristeaiheena tavataan e. jopa suom. ryijyissä. [Holmberg (1922).]

13.1.2016

Eläinkunta (lähde: Pieni Tietosanakirja)



 Eläinkunta muodostaa kasvikunnan rinnalla elollisen luomakunnan toisen suuren haaran. Nykyjään eläviä eläinlajeja tunnetaan yli 600,000 ja ne ryhmitetään tavallisesti seuraaviin pääjaksoihin ja luokkiin: 1) alkueläimet: juurijalkaiset, siimaeläimet, itiöeläimet, ripsieläimet; 2) onteloeläimet: sienieläimet, hydrozooit, liuskameduusat, korallieläimet, särmämaneetit; 3) madot: laakamadot, rataseläimet, suolinkaiset, okakärsämadot, nuolimadot, nivelmadot; matoihin liitetään myös usein omiksi pääjaksoiksi erotetut suolihengittäjämadot, sammaleläimet, lonkerojalkaiset ja vaippaeläimet; 4) piikkinahkaiset: meritähdet, käärmetähdet, merisiilit, merimakkarat, merililjat; 5) nilviäiset: alkunilviäiset, simpukat, kotilot, mustekalat; 6) niveljalkaiset: äyriäiseläimet, käsnäjalkaiset, tuhatjalkaiset, hyönteiset, hämähäkkieläimet; 7) selkärankaiset: putkisydämiset, ympyräsuiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut, nisäkkäät.

6.1.2016

Eltaantuminen (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Eltaantuminen, härskiytyminen, kem. hajoamisilmiö voissa ja muissa rasvoissa, kun niitä epäpuhtaassa muodossa säilytetään ilmassa. Tällöin niissä syntyy haihtuvia rasvahappoja, joista niiden epämiellyttävä haju ja maku johtuvat.

23.12.2015

Elohyytelö (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Elohyytelö (zooglœa), bakteerijoukkioiden erittämä limainen kalvo; yleinen pilaantuvia orgaanisia aineita sisältävän veden pinnalla.