Fasces (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fasces (lat.), vitsakimppu, virka-arvon merkkinä muin.-rooma liktoreilla.
Fasciatsioni l. vannemuodostuma, epämuodostus kasveissa: liereät varret käyvät litistyneiksi ja usein kierteisiksi ja poimuisiksi. Tavallisimmin se esiintyy lepän, kuusen ja männyn oksissa.
Fascismi [-šši-] (it.), maailmansodan jälkeen Italiassa syntynyt kansallisvaltiollinen liike. F:n perusti Mussolini (ks. t.) 1919 vastustamaan nopeasti levinnyttä kommunismia ja vapaamielistä hallitusta, joka ei uskaltanut tehokkaasti sitä ehkäistä. Fascistit („mustapaidat"), joista suurin osa on ent. sotilaita, anastivat lokak. 1922 hallitusvallan, jota Mussolini pääministerinä käyttää melkein diktatorisesti. [„Fascismi" (1923).]

Farthing (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Farthing [fäþiŋ], engl. pronssi- ja vaskiraha = 1/4 pennyä = 2,6 (kulta)penniä.

Farssi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Farssi (ransk.), keskiajalla pieni, vallattoman koomillinen ilveily, esim. „Maitre Pathelin"; nyk. vain yleisön hauskuttamiseksi kirjoitettu ilveilyntapainen huvinäytelmä.

Faros (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Faros, saari Aleksandrian edustalla. Sille rakennettiin majakka 280 e. Kr.

Fantasmagoria (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fantasmagoria (kreik.), taito valo-opillisilla apukeinoilla esittää harhakuvia; myös itse harhakuva.

Fanfaari (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fanfaari (ransk.), juhlatoitotus, tavallisimmin oikotorvilla soitettava. F.-sävelmät liikkuvat aina pelkästään samaan kolmisointuun kuuluvissa sävelissä.

Falangi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Falangi (kreik.), jalkaväen taistelujärjestys. Tunnetuin on Aleksanteri uuren täydentämä makedonialainen f. Se asettui tav. 16 riviin korkeintaan 1,000 miestä rivissä. Pääaseina olivat 4-5 m pitkät keihäät, joita viiden ensi rivin soturit pitivät ojossa, muut koholla. F:n iskuvoima oli suuri, mutta se oli hidasliikkeinen.

Fakiiri (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fakiiri (arab.), dervišši, itsensäkiduttaja.

Fajanssi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fajanssi (ransk.), läpinäkymätön
lasitettu posliini.

Fahrenheit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fahrenheit [fārenhait], Gabriel Daniel (1686-1736), alankom, fyysikko, valmisti ensimmäisenä lämpömittareita, joiden osoituksia voitiin verrata toisiinsa, käyttäen omaa n. s. F:n asteikkoa.F. havaitsi kiehumapisteen riippuvaksi ilmanpaineesta, sekä tosiasian, että vesi erikoisissa tapauksissa pysyy nestemäisenä alle 0^o lämpötilassa. Suunnitteli n. s. Nicholsonin areometrin.

Fagotti (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fagotti (it. fago’tto). 1. Puupuhallus-soitin, ulottuvaisuudeltaan B₁-C²; käytetään orkesterissa puupuhaltimien bassona, mutta sulautuu myös hyvin sekä käyrätorviin että jouhisoittimim. — 2. Uruissa tavattava soinniltaan f:n-kaltainen äänikerta.

Fabrikaatti (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Fabrikaatti (lat.), tuote, valmiste. — Fabrikööri, tehtailija. — Fabrisoida, valmistaa, rustailla.

Faberin puhekone (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Faberin puhekone, fys., koje puheessa esiintyvien äänteiden aikaansaamiseksi. Sen muodostavat kielitorvet ja kumuontelot.

Faarao (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Faarao, Muinais-Egyptin hallitsijain arvonimi.

Faabeli (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Faabeli (lat.). 1. Runoudenlaji, jossa ilmenee yhtyneenä opettava ja kertova perusluonne. Aiheena tav. eläimiä (vrt. Eläinfabula). — 2. F. merkitsee myös kertovan tai draamallisen runoelman toiminnan kulkua tai juonta.

F (lähde: Pieni Tietosanakirja)

F, euroopp.-lat, kirjaimiston kuudes merkki. Lyh. roomal. kirjoituksissa y. m. F (f) voi olla = Fabius, familia, fecit, filius, frater. Luvunmerkkinä F, f = 40. Bibliografiassa F = folio, matem. = funktio, fys. lämpöasteita ilmaistaessa = Fahrenheit, kem. = fluori, lat. kasvinnimien ohella = forma, resepteissä = fiat (= valmistettakoon), kielit. = femininum, mus. = forte (ff = fortissimo) tai C-duuriasteikon 4:nnen sävelen merkki, kaupassa = fine, fein, fin (= hieno), kellon rukkaustaulussa = faster (= nopeammin).

Evoë (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Evoë (lat.-kreik.), riemuhuuto Dionysoksen kunniaksi.

Euterpe (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Euterpe, yksi yhdeksästä muusasta (ks. t.); Helsingissä 1901-05 ilmestynyt ruots. kirjallis-taiteellinen aikakauskirja.

Eugeniikka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eugeniikka (kreik.), rotuhygienia, oppi suvunrappeutumista ehkäisevistä, rodunjalostamista edistävistä toimenpiteistä.

Eucalyptus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eucalyptus, kumipuu, kuumepuu, myrttikasvien heimoon kuuluva austr. puusuku, n. 160 lajia. Korkeita, tav. sinivihreitä, ainavihantia, hartsia ja kumia sisältäviä. E. amygdalina kasvaa 150 m korkeaksi ja tyvestä 30 m paksuksi. E. globulus, kuumepuu, kasvaa nopeasti ja imee maasta suuret vesimäärät, sen vuoksi sitä on menestyksellä istutettu kuumetautien vastustamiseksi rämemaille, m. m. Italiaan. — Eräiden lajien lehdistä saadaan lääkkeisiin käytettävää e.-öljyä.