Häme (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Häme, Suomen hist. maakunta, 60° 30’ ja 63° 35’ välillä pohj. lev.; läntisin paikka (Somerolla) n. 1° 40’ länt. pit. ja itäisin (Valkealassa) n. 2° 10’ it. pit. Helsingistä lukien. Nykyisin H. on jaettu Hämeen, Vaasan, Mikkelin, Kuopion, Uudenmaan ja Viipurin läänien kesken. — H:n luonto lukuisine saarekkaine, lehtirantaisine järvineen ja metsäisine harjuineen on kaunis ja vaihteleva. Pohjois-H. on jylhempää ja suurpiirteisempää; vuoret ovat jyrkemmät, metsät koskemattomammat, järvet laajemmat. — Etelä-H. oli jo kivikaudella asuttua, Pohjois-H. sensijaan Jämsästä alkaen uudelle ajalle saakka sankkaa saloa, joka vasta Kustaa Vaasan toimesta asutettiin pysyvästi. Kristinusko alkoi levitä H:een Tuomas-piispan aikana; Birger Jaarlin 1249 tekemä ristiretki ja rakentama linna vakiinnutti H:ssä sekä Ruotsin vallan että kristinuskon.

Hyönteiset (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hyönteiset (Insecta), niveljalkaisten korkein ja muotorikkain luokka. Ilmaputkilla hengittäviä; ruumiissa 3 osaa: pää, keski- ja takaruumis. Päässä on 1 pari tuntosarvia, silmät ja 3 paria suuosiksi muuttuneita raajoja (yläleuat, alaleuat ja alahuuli) sekä ihopoimusta muodostunut ylähuuli; rakenteensa ja toimintansa mukaan ovat suuosat purevia (kovakuoriaisilla), imeviä (perhosilla) tai pistäviä (sääskillä); silmät ovat yksinkertaisia pistesilmiä tai kerrottuja verkkosilmiä. Keskiruumis (thorax) on muodostunut 3:sta renkaasta, joissa kussakin on raajapari, kahdessa taemmassa tavallisesti siipipari. Takaruumis (abdomen) on tavallisesti 9-10-nivelinen, täysimuotoisilla raajaton; useimmat sisäelimet ovat siinä. Hermostossa voidaan erottaa nielun yläpuolella oleva aivosolmu sekä monisolmuinen vatsaydin. — Yksilökehityksessä on muodonvaihdos muilla paitsi siivettömien lahkon lajeilla. Muodonvaihdos on vähittäinen, kun toukan erottaa täysimuotoisesta vain sen siivettömyys ja kun siivet kehittyvät vähitellen joka nahanluonnissa, vaillinainen, kun toukka-aste eroaa selvästi täysimuotoisesta, mutta koteloastetta ei ole, ja täydellinen, kun toukka-asteen ja täysimuotoisen välillä on koteloaste. Eräiden h:n kehityksessä on sukupolvenvuorottelu (kirvat). — Tuhohyönteisinä monet h. tekevät ihmiselle suurta vahinkoa; eräät lajit (esim. horkkasääski, tsetsekärpänen) ovat pahoja tautien levittäjiä. — H. jaetaan seuraaviin lahkoihin: siivettömät (Apterygota), korennoiset (Pseudoneuroptera), suorasiipiset (Orthoptera), verkkosiipiset (Neuroptera), kovakuoriaiset (Coleoptera), pistiäiset (Hymenoptera), nivelkärsäiset (Rhynchota), kaksisiipiset (Diptera), kirput (Siphonaptera), perhoset (Lepidoptera).

Hyppyhäntäiset (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hyppyhäntäiset (Collembola), siivettömien (Apterygota) lahkoon kuuluvia, 0,25-5,5 mm pitkiä hyönteisiä; takaruumiissa 2-haarainen hyppyhäntä, joka lepoasennossa on ruumiin alle kääntyneenä, mutta äkkiä ponnahtamalla taaksepäin aikaansaa pitkän hypyn. Tunnettuja h:iä ovat lumikirput (Isotoma hiemalis). [Axelson-Linnaniemi, „Die Apterogyten-fauna Finnlands".]

Hyperborealaiset (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hyperborealaiset. 1. Kreik. tarustossa pohjan perillä asuva onnellinen kansa. — 2. Nyk. arktiset kansat yleensä.

Hydra (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hydra. 1. Kreik. monipäinen vesikäärme. — 2. Tähtikuvio kahdenpuolen taivaan ekvaattoria. — 3. Lampipolyyppi (ks. t.)

Huurit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huurit (arab.), naisolennot, jotka muhamettilaisten luulon mukaan sulostuttavat oikeauskoisten (miesten) oloa paratiisissa.

Huumori (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huumori (lat.), koomillisuuden korkein aste. Se perustuu syvään olevaisuuden ristiriitojen tuntemukseen, mutta saattaa ne hilpeän ja hyväntahtoisen naurun alaisiksi näin aikaansaaden vapauttavan ja sovittavan vaikutuksen.

Huuliharppu (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huuliharppu, suosittu lastensoitin. Sen diatoninen sävelsarja syntyy pienistä metallilevyistä l. ,,kielistä", joihin ilma johtuu suoraan suusta, puhallettaessa rivittäisiin pieniin aukkoihin.

Huuhtokannu (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huuhtokannu, irrigaattori, kumiletkulla varustettu astia, jota käytetään haavojen ja limakalvojen huuhteluun, peräruiskeiden antamiseen.

Hutsulit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hutsulit, ruteenilainen heimo Itä-Galitsiassa ja Bukovinassa.

Huopa (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huopa, karvoista tai villoista vanuttamalla muodostettu kankaantapainen tuote, jota käytetään m. m. hatuiksi, jalkineiksi, peitteiksi, pehmikkeiksi. H.-hatut valmistetaan majavan, saukon, jäniksen, kaniinin, apinan karvoista tai lampaan tai vuohen villoista. Kovat hatut imeytetään väkiviinakopaalilakalla, joka lämmitettäessä pehmenee, joten hattua voidaan muodostella. — Suomessa on 5 huopatehdasta.

Huokoseläimet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huokoseläimet (Foraminifera), juurijalkaisten luokkaan kuuluva alkueläinryhmä; kuorellisia, kuoret yksi- tai monikammioisia; yksikammioisilla hiekasta, kitiini- tai piiaineesta muodostunut, monikammioisilla kalkista. Liitu on pääasiassa h:n kuorista muodostunut niiden kerrostuttua valtameren pohjaan.

Humbugi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Humbugi (engl.), petos, huijaus, suuren yleisön petkuttaminen.

Humala (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Humala (Humulus lupulus), Moraceæ-heimoon kuuluva kaksikotinen köynnöskasvi, jonka kävynnäköisten emitähkäin suojussuomujen tyvessä on pieniä keltaisia lupuliininystyjä. Kasvaa luonnonvaraisena koko Euroopassa; viljellään varsinkin Englannissa, Böömissä ja Baijerissa oluen ja kaljan mausteeksi. Lupuliininystyjä käytetään myös lääkkeenä.

Humalavieras (Cuscuta), kasvisuku, johon kuuluu lehdettömiä, hentovartisia, isäntäkasvinsa ympärille kiertyviä loiskasveja. Meillä yleisin humalavieras (C. europæa), nokkosten ja humalan loinen.

Hulmaani (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hulmaani l. hanumaani (Semnopithecus entellus), pohjois- ja keski-int. koiranmuotoinen apinalaji; ruumiin pituus 60 cm, hännän n. 1 m; vaaleanruskeita, mustanaamaiisia. Hindut pitävät h:eja pyhinä ja paikoitellen niistä on tullut aito maanvaiva.

Huligaani (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huligaani (engl.), raaka ilkitöiden harjoittaja.

Huiskilo (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Huiskilo, pitkälapakkoinen, terttumainen kukinto, kaikki kukat joks. samassa vaakasuorassa tasossa, alempain kukkain perät kun ovat pitemmät kuin ylempäin.

Hovinarri (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hovinarri, ruhtinaan tai ylimyksen palveluksessa oleva henkilö, jonka tehtävänä oli huvittaa isäntäväkeänsä sukkeluudellaan, tyhmyydellään tai muodottomuudellaan.

House of commons (lähde: Pieni Tietosanakirja)

House of commons [hauz əv komənz] (engl.), Englannin parlamentin alahuone; ylähuone on h. of lords [lōdz].

Hortikulttuuri (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hortikulttuuri (lat.), puutarhanhoito, varsinkin tieteellisesti harjoitettu.