Heijari, raskas rautainen tai kivinen paino, joka telineen varassa juntatessa pudotetaan paalun päähän tai rautakappaleille niiden särkemiseksi.
Morganismi
30.7.2022
21.7.2022
Heettiläiset (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Heettiläiset l. hetiitit, kansa, joka, n. 1800 e. Kr. oli muodostanut Vähään-Aasiaan valtakunnan ja seur. vuosisadoilla alkoi kukistaa Syyrian seemiläisiä kansoja. H:n valtakunta kukistui n. 1200, ja n. 715 e. Kr. he hävisivät, historiasta. Boghasköissä y. m. toimitetut kaivaukset ovat tuoneet ilmi lukuisia rakennusjätteitä, veistokuvia ja kirjoituksia. H:n kieltä luullaan indoeurooppalaiseksi.
20.5.2022
Hedonismi (Lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hedonismi (kreik.), nautinto-oppi, siveysopillinen suunta, jonka mukaan mielihyvä tai nautinto on siveellisenkin toiminnan vars. tarkoitusperä. Sen tyypillinen edustaja oli Aristippos (ks. t.).
6.5.2022
Haukat (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Haukat, petolintuheimo, jonka useista alaheimoista meillä seuraavat ovat edustettuina: suohaukat, jalohaukat, varsinaiset haukat, mehiläishaukat, haarahaukat, kotkat ja kalasääsket. Varsinaisten h:n (Asturinæ) tunnusmerkkinä on tyvestä alkaen koukistunut nokka sekä pitkä pyrstö. Siihen kuuluvat vain
kanahaukka ja varpushaukka.
22.4.2022
15.4.2022
5.4.2022
Hartialihas (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hartialihas (musculus deltoideus), kolmikulmainen lihas, joka lähtee solisluun ulomman kolmanneksen etureunasta, olkalisäkkeestä ja lapaluun harjusta kiinnittyen olkaluussa olevaan ryhmyyn, — Hartiat, ne vartalon osat, joihin eturaajat kiinnittyvät. Hartian luita ovat lapaluu ja solisluu.
18.3.2022
Harsintahakkaus (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harsintahakkaus, metsänh., kohdistuu yksityisten puiden tai pienten puuryhmien poistamiseen, tav. lavealta alalta. Siinä hakataan kustakin metsiköstä vain se puumäärä, minkä se on edellisen hakkuun jälkeen ehtinyt kasvaa. — Harsintametsä, metsikkömuoto, jossa on tehty harsintahakkaus.
4.3.2022
Harpyiat (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harpyiat, kreik. tarustossa kuoleman haltijattaria, jotka äkkiä tempaavat ihmisiä pois. Kuvattu käyräkyntisiksi naisiksi tai naisenpää linnuiksi.
25.2.2022
Harmagedon (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harmagedon, Ilmestyskirjan 1616 mukaan jumalan- ja maailmanvaltakunnan ratkaisevan taistelun tapahtumapaikka.
4.2.2022
Harju (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harju, pitkänlainen ja kapea selänne, joka on syntynyt jääkaudella maajään sulavesivirtojen kuljettamasta ja muokkaamasta sorasta ja hiekasta.
19.1.2022
Harjasiilit (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harjasiilit (Centetidæ), Madagaskarilla ja eräillä lähisaarilla eläviä hyönteissyöjiä. Tunnetuin laji n. 40 cm pitkä hännätön tanreki (Centetes ecaudatus).
13.1.2022
Harjalintu (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harjalintu (Upupa epops), mustan-, valkoisen- ja punervankirjava isotöyhtöinen kirskulintu; Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasian lauhkeissa keski- ja länsiosissa. Suomessa silloin tällöin tavattu.
17.12.2021
21.11.2021
Harittaminen (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Harittaminen l. renkkaaminen, sahan hampaiden taivuttaminen sivuillepäin, jotta sahausrako tulisi leveämpi ja saha ei tarttuisi kiinni tai hankauksesta kuumenisi. H. toimitetaan haritusraudalla, -pihdeillä tai -koneella.
18.8.2021
Hapteerit (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hapteerit (kreik.), levymäisiä (rakkolevän) tai sormimaisia (muratin) elimiä, joiden avulla kasvit voivat kiinnittyä sileä- ja kovapintaiseen alustaan.
11.8.2021
Hapsenkakkiaiset (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hapsenkakkiaiset (Ceramlycidæ), isoja, hoikkia kovakuoriaisia. Täysimuotoiset elävät kannoilla, hirsillä, seinillä, jotkut kasvien kukilla, toukat enimmäkseen puussa. H:ia ovat m. m. karvari (Prionus coriarius), sarvijaakko (Lamia ædilis), papintappaja (Callidium violaceum) ja kukkais-h. (Leptura).
27.7.2021
Happo (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Happo on sellainen vety-yhdistys,
josta syntyy suoloja, kun vety korvataan metallilla. H:illa on hapan maku, ne punaavat sinisen lakmuspaperin.
21.7.2021
Hansa (lähde: Pieni Tietosanakirja)
Hansa, Hansaliitto, alk. ulkomailla toimivien saks. kauppiaitten yhdistys etujensa suojelemiseksi, sittemmin Saksan kaupunkien liitto 1200-1600-luvuilla, jossa yli 90 jäsentä (hansakaupunkia), etupäässä merikaupunkeja Tallinnasta Amsterdamiin; pääpaikkana oli Lyypekki. Liitto hankki jäsenilleen erioikeuksia ja huolehti meri- ja maateiden turvallisuudesta. H, joka oli mahtavimmillaan 1300- ja osin 1400-luvuilla, hallitsi tällöin Englannin ja Pohjoismaiden kauppaa. Vasta kreivisota (ks. t.) lopetti 1500-luvulla H:n kauppavallan Pohjoismaissa, 1494 suljettiin sen konttori Novgorodissa, ja uusien meriteiden löydön jälkeen se vähitellen menetti kokonaan merkityksensä. [Ruuth (1882); Lindner (saks., 1911).]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)