Harakanvarvas (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Harakanvarvas, lieko (Lycopodium).

Hapteerit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hapteerit (kreik.), levymäisiä (rakkolevän) tai sormimaisia (muratin) elimiä, joiden avulla kasvit voivat kiinnittyä sileä- ja kovapintaiseen alustaan.

Hapsenkakkiaiset (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hapsenkakkiaiset (Ceramlycidæ), isoja, hoikkia kovakuoriaisia. Täysimuotoiset elävät kannoilla, hirsillä, seinillä, jotkut kasvien kukilla, toukat enimmäkseen puussa. H:ia ovat m. m. karvari (Prionus coriarius), sarvijaakko (Lamia ædilis), papintappaja (Callidium violaceum) ja kukkais-h. (Leptura).

Happo (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Happo on sellainen vety-yhdistys,
josta syntyy suoloja, kun vety korvataan metallilla. H:illa on hapan maku, ne punaavat sinisen lakmuspaperin.

Hansa (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hansa, Hansaliitto, alk. ulkomailla toimivien saks. kauppiaitten yhdistys etujensa suojelemiseksi, sittemmin Saksan kaupunkien liitto 1200-1600-luvuilla, jossa yli 90 jäsentä (hansakaupunkia), etupäässä merikaupunkeja Tallinnasta Amsterdamiin; pääpaikkana oli Lyypekki. Liitto hankki jäsenilleen erioikeuksia ja huolehti meri- ja maateiden turvallisuudesta. H, joka oli mahtavimmillaan 1300- ja osin 1400-luvuilla, hallitsi tällöin Englannin ja Pohjoismaiden kauppaa. Vasta kreivisota (ks. t.) lopetti 1500-luvulla H:n kauppavallan Pohjoismaissa, 1494 suljettiin sen konttori Novgorodissa, ja uusien meriteiden löydön jälkeen se vähitellen menetti kokonaan merkityksensä. [Ruuth (1882); Lindner (saks., 1911).]

Hannibal (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hannibal (247-183 e. Kr.), kartagolainen sotapäällikkö, Hamilkar Barkaan poika. Valloittamalla Saguntumin aiheutti toisen puunilaissodan. Kulki 218 Alppien yli Italiaan voittaen roomalaiset Ticinus-joen, Trebian (218) ja Trasimenus-järven (217) taisteluissa sekä 216 Cannæssa, mutta ilmestyi vasta 211 Rooman edustalle. Kutsuttiin Kartagoa suojelemaan ja kärsi tappion Zamassa 202. Rauhan jälkeen johti Kartagon hallitusta; pakeni 195 Syyrian Antiokos III:n turviin, ettei joutuisi luovutettavaksi roomalaisille. Teki Bityniassa itsemurhan.

Hank (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hank [häŋk], engl. lankamitta, 768 m puuvilla- tai kampalankaa, 512 m muuta villalankaa, 2,743 m pellava- tai hamppulankaa.

Hanhenkaula (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hanhenkaula (Lepas), äyriäiseläimiä, joiden toukka ui vapaana vedessä, mutta tarttuu sitten tuntosarvillaan johonkin esineeseen ja kehittyy siinä varrelliseksi kalkkikuoriseksi täysimuotoiseksi.

Hangaari (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Hangaari (ransk.), lentokonevaja.

Hamppu (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hamppu (Cannabis sativa), nokkosille lähisukuinen, 1-vuotinen ruohokasvi, luultavasti kotoisin Keski-Aasiasta. Varsi jopa miehenkorkuinen, lehdet 5-9-sormiset, kukat 1-neuvoiset, hedelmä („siemen") öljynpitoinen pähkylä. Viljellään varren kuitujen vuoksi. Hedelmistä puserretaan h.-öljyä, josta valmistetaan vernissoja ja vihreätä suopaa. Puserrusjätteistä tehdään rehukakkuja. H:ua viljellään Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa etupäässä maan itä- ja keskiosissa. Koristuskasvina viljellään jättiläis-h:ua (C. gigantea). ks. myös Hašiš.

Hampaat( lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hampaat, useimpain selkärankaisten suuontelossa olevia luumaisia muodostumia, joiden päätarkoituksena on ruoan hienontaminen. Hampaattomia selkärankaisia ovat kilpikonnat, linnut, eräät valaat ja jotkut maaimettäväiset (muurahaiskarhu, vyötiäiset). Imettäväisillä on h:ta vain leukaluissa, muilla selkärankaisilla muissakin suuontelon luissa. — H:ssa erotetaan terä l. kruunu, kaula ja juuri. Niiden sisässä on pehmeän hammasytimen täyttämä ontelo, johon haaraantuu hermoja ja verisuonia. H:n kovat osat ovat hammasluu (dentiini), hammaskiille (emalji) ja hammastahdasi (sementti).Pääosan muodostaa hammasluu; hammaskiille, joka on koko ruumiin kovin aine, verhoaa sitä kuoren tavoin terän ympärillä; juuren ympärillä on hammastahdas samanlaisena verhona. — H:n muodostuminen alkaa sikiössä jo toisella kuukaudella; lapsessa ensimmäiset h. puhkeavat 6-8 kuukauden iässä. Lapsella on 20 hammasta. Samaan aikaan kuin etumaiset maito-h. alkavat irtautua, n. 6-vuotiaana, puhkeaa ensim. pysyvä hammas maitohammasrivin jatkoksi. Pysyviä hampaita on ihmisellä 32. Etuhampaita on kummassakin leuassa 4, kulmahampaita joka leukapielessä 1, poskihampaita 5. Viimeinen poskihammas, n. s. viisaudenhammas, on kulttuurikansoilla surkastumassa.

Hammaslinnut (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hammaslinnut, liitukaudella eläneitä lintuja, joiden leuoissa oli hyvin kehittyneet hampaat, paitsi yläleuan etuosassa. Hesperornis oli vesilintu, siivet surkastuneet, rintalasta harjaa vailla. Ichtyornis hyvä lentäjä, pitkäsiipinen, rintalasta vahvaharjainen. Kummankin jäännöksiä löydetty Kansasin liitumuodostumista.

Hamlet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hamlet, Amled, tansk. satukuningas. H:n isän tappoi tämän veli ja nai lesken. H. kostaa isän kuoleman ja tulee itse kuninkaaksi. Aiheena Shakespearen draamassa.

Hamina (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hamina (ruots. Fredrikshamn), kaup. Viipurin läänissä, Uudellamaalla, Suomenlahden rannalla. Asemakaava erikoinen: kaupungin keskustassa olevasta 8-kulmaisesta Raatihuoneentorista lähtee 8 säteittäistä katua, joita leikkaa kaksi samakeskistä ympyräkatua. Huomattavia rakennuksia: raatihuone, kaupungin kirkko, Vehkalahden kirkko, kreik.-kat. kirkko, ent. kadettikoulu, jossa nyt reserviupseerikoulu; 8-luokk. suom. yhteiskoulu. Melkein yksinomaisena vientitavarana sahaustuotteet; satama matala. 3,317 as. (1923). — Vehkalahden kauppala sai 1653 kaupunginoikeudet, 1723 tapulioikeudet Viipurin jouduttua Venäjälle sekä nimekseen Friedrickshamn. Luovutettiin 1743 Venäjälle, 1809 tehtiin siellä H:n rauha, liitettiin Vanhan Suomen kera muuhun Suomeen. H:ssa oli 1743-1812 lut. konsistori, jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

Halva (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halva, eräs turk. makeisiaji.

Hallusinatsioni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hallusinatsioni (lat.), valheaistimus, aistinhairahdus.

Erilaista joulua!

 

Halla (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halla, viljan tai perunoiden kasvuaikana sattuva yökylmä. H. aiheutuu tyyninä, kirkkaina öinä maanpinnasta tapahtuvasta voimakkaasta lämmön säteilystä, jonka vaikutuksesta maanpintaa lähinnä oleva, usein hyvin ohut ilmakerros jäähtyy alle jäätymäpisteen. Auringon laskettua alkaa ilma jäähtyä mainitun säteilyn vaikutuksesta, ja lämpötilan laskeutuminen tapahtuu sangen nopeasti, kunnes kastepiste (vrt. Kaste) on saavutettu. Tällöin alkaa höyryn tiivistyminen vedeksi, jolloin vapautuu paljon lämpöä ja lämpötilan aleneminen hidastuu. Kuta kosteampi ilma on, s. o. kuta korkeammalla kastepiste, sitä pienempi hallavaara. — Kun taivas on pilvessä, niin maasta säteilevä lämpö heijastuu pääasiassa pilvistä takaisin; tässä niiden suojeleva vaikutus. — Tuulen suojeleva vaikutus johtuu siitä, että se sekoittaa jäähtyneisiin alimpiin ilmakerroksiin ylempiä, lämpimämpiä.

Halkomitta (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halkomitta. Virallinen h. on Suomessa kuutiometri. Yksityiskaupassa käytetään metristä syltä = 4 m³ tai(halkojen ollessa lyhyempiä kuin 1 m) päätysivultaan 4 m²:n alaista pinoa, joskus myös vanhaa syltä.

Halkaisija (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halkaisija l. diametri, matem., suora, joka puolittaa käyräviivaisen tasokuvion yhdensuuntaiset jänteet. Ympyrän, ellipsin ja hyperbelin h. kulkee keskipisteen kautta, parabelin h:t ovat sen akselin suuntaiset. Konjugaatti-h:t, kaksi h:aa, joista toinen puolittaa toisen suuntaiset jänteet.