Hiekkakiitäjät (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiekkakiitäjät (Cicindela), maakiitäjille lähisukuinen kovakuoriaissuku, Suomessa 4 lajia; petokuoriaisia. Yleisimmät lajit ruohonvihreä, valkotäpläinen C. campestris ja musta, valkotäpläinen C. silvatica.

Hiawatha (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiawatha [haiəuō’þə], onondaga-intiaanien päällikkö, luullaan eläneen 1500-luvulla, amer. runoilijan Longfellow’n eepoksen sankari.

Heureka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Heureka, eureka (kreik.), „olen löytänyt", Arkimedeen huudahdus.

Hetulat (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hetulat, hetulavalaiden suulaesta kahden puolen riippuvat, jopa 4 m:n pituiset sarveislevyt, joiden sisäreunassa on tiheässä pitkiä ripsisäikeitä. H:n avulla valas siivilöi suuhunsa saamansa pienet merieläimet. H:sta valmistetaan kampoja, rasioita y. m. s., kaupassa ne tunnetaan ,,kalanluun" nimellä.

Herätys (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Herätys, murrostila ihmisen uskonnollisessa elämässä, jolloin sielun pelastus tulee hänelle elinkysymykseksi.

Herra (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Herra (msaks. hêriro), itsenäisessä asemassa olevan miehen arvonimi, jota Pohjoismaissa käytettiin alk. vain ritareista ja hengellisistä, laajeten sitten 1700-luvulla ulottuvaksi kaikkiin n. s. säätyhenkilöihin; nykyisin käytetty kaikissa kansanluokissa. Käytetään kuitenkin toisinaan osoittamaan milloin työmiehen, milloin talonpojan vastakohtaa.

Herne (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Herne, kaup. Preussissa, Ruhrin alueella, hiilikaivoksia ja koneteoll. 65,000 as.   

Herne, palkokasvien heimoon kuuluva kasvisuku (Pisum) ja sen lajien siemen. Suomessa viljellään kahta lajia h:itä: puutarha-h:tä (P.sativum) ja pelto-h:tä (P.arvense). Edellisen kukat ovat kaksittain, teriö valkea, siemenet palleroiset, vaaleat, keltaiset, viheriät tai harmaat; jälkimmäisen kukat yksittäiset, teriön purje usein sinipunainen, siivet purppuranpunaiset, siemenet kulmikkaat, harmaat tai tummankirjavat; molempien lajien välillä on sekamuotoja. Puutarha-h:tä on 2 päälaatua: silpo-h., jonka kovaseinäinen palko on syötäväksi kelpaamaton, ja sokeri-h., jolla on litteät, mureat, syötävät palot. H:iden ravintoarvo on suuri niiden sisältämien valkuaisaineiden vuoksi. Hl:n paino n. 79 kg, kylvömäärä ha:lle 2,3-4 hl.

Herkuleen tähtikuvio (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Herkuleen tähtikuvio, pohj. taivaan puoliskolla Lyyrystä länteen. Sen tähtien η ja ζ välillä on Halleyn keksimä kaunis tähtiryhmä, jossa on 40,000 tähteä.

Hepokatit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hepokatit (Locustidæ), heinäsirkan tapaisia isoja hyönteisiä, joilla pitkät sukamaiset tuntosarvet. Kuuloelimet etusäärissä; koiraa aikaansaa sirinän hankaamalla etusiipiä vastakkain Naaraksella pitkä miekkamainen munanasetin. Suomessa 7 lajia.

Heman (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Heman [hē-], Gustaf Adolf (1855-1917), suom. kirkonmies ja novellisti. Julk. nimimerkillä Kah novellit "Muistelmia Hämeestä", "Kysymysmerkkejä", "Kertomuksia" (1883-88).