Herra (msaks. hêriro), itsenäisessä asemassa olevan miehen arvonimi, jota Pohjoismaissa käytettiin alk. vain ritareista ja hengellisistä, laajeten sitten 1700-luvulla ulottuvaksi kaikkiin n. s. säätyhenkilöihin; nykyisin käytetty kaikissa kansanluokissa. Käytetään kuitenkin toisinaan osoittamaan milloin työmiehen, milloin talonpojan vastakohtaa.
Herne, palkokasvien heimoon kuuluva kasvisuku (Pisum) ja sen lajien siemen. Suomessa viljellään kahta lajia h:itä: puutarha-h:tä (P.sativum) ja pelto-h:tä (P.arvense). Edellisen kukat ovat kaksittain, teriö valkea, siemenet palleroiset, vaaleat, keltaiset, viheriät tai harmaat; jälkimmäisen kukat yksittäiset, teriön purje usein sinipunainen, siivet purppuranpunaiset, siemenet kulmikkaat, harmaat tai tummankirjavat; molempien lajien välillä on sekamuotoja. Puutarha-h:tä on 2 päälaatua: silpo-h., jonka kovaseinäinen palko on syötäväksi kelpaamaton, ja sokeri-h., jolla on litteät, mureat, syötävät palot. H:iden ravintoarvo on suuri niiden sisältämien valkuaisaineiden vuoksi. Hl:n paino n. 79 kg, kylvömäärä ha:lle 2,3-4 hl.
Hepokatit (Locustidæ), heinäsirkan tapaisia isoja hyönteisiä, joilla pitkät sukamaiset tuntosarvet. Kuuloelimet etusäärissä; koiraa aikaansaa sirinän hankaamalla etusiipiä vastakkain Naaraksella pitkä miekkamainen munanasetin. Suomessa 7 lajia.
