26.1.2016

Elävät kuvat (lähde: Pieni Tietosanakirja)



Elävät kuvat syntyvät siten, että erityisellä koneella, kinematografilla, projisioidaan valkealle varjostimelle nopeasti toisiaan seuraavia kuvia, jotka vain vähän eroavat toisistaan; riittävän nopeasti toisiaan seuraavat kuvat sulavat havainnossamme yhteen ja niiden eroavaisuuksien sarjat käsitämme liikkeeksi. E:ien k:ien valmistamista varten käytetään erikoista valokuvauskonetta, jossa pitkä valonarka filminauha kulkee nykäyksittäin valoaukon ohi. Valoaukko sulkeutuu filmin liikkumishetkeksi; sen ollessa auki filmi on hetken liikkumatta. Täten syntyy filminauhalle sarja perättäisiä valokuvia, joiden ottamisen väliaika on sekunnin murto-osa. Valokuvaamalla saadut negatiivit kopioidaan toiselle, niinikään läpinäkyvälle filmille, jolloin saadaan positiivinen filmi. Tätä käytetään kinematografissa. Voimakkaan valolähteen (kaarilampun) säteet kohtaavat filmiä ja kulkevat läpi linssijärjestelmän, joka projisioi kuvan vahvasti suurennettuna varjostimelle. Filmi liikkuu tässäkin nykäyksittäin; sen liikkuessa erikoinen varjostin sulkee valoaukon; tämän ollessa auki, (sekunnin murto-osan kerrallaan) filmi on liikkumatta. Filmin sysäyksittäin liikuttamista varten se on reunoistaan varustettu redillä, jotka, sopivat sysäyksittäin pyörivän rummun hampaisiin. Tavallinen nopeus on 16-20 kuvaa (30-40 cm) sekunnissa. — E:ien k:ien valokuvauskonetta käytetään kiertämällä kampea. Kinematografin koneisto käy yleensä sähköllä. vrt. Filmi ja Filmitaide.

19.1.2016

Elämänpuu (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Elämänpuu, myt., elämä symbolisoituna kasvavana puuna, jonka hedelmällä t. mehulla on eloa antava voima. Tämä laajalle m. m. Skandinaaviaan levinnyt taru on alkuisin Itämailta; e. mainitaan Raamatussakin m. m. 1 Moos. 2 ja 3. Eräs taru kertoo, että Jeesuksen risti oli kasvanut e:n oksasta. Suosittuna koristeaiheena tavataan e. jopa suom. ryijyissä. [Holmberg (1922).]

13.1.2016

Eläinkunta (lähde: Pieni Tietosanakirja)



 Eläinkunta muodostaa kasvikunnan rinnalla elollisen luomakunnan toisen suuren haaran. Nykyjään eläviä eläinlajeja tunnetaan yli 600,000 ja ne ryhmitetään tavallisesti seuraaviin pääjaksoihin ja luokkiin: 1) alkueläimet: juurijalkaiset, siimaeläimet, itiöeläimet, ripsieläimet; 2) onteloeläimet: sienieläimet, hydrozooit, liuskameduusat, korallieläimet, särmämaneetit; 3) madot: laakamadot, rataseläimet, suolinkaiset, okakärsämadot, nuolimadot, nivelmadot; matoihin liitetään myös usein omiksi pääjaksoiksi erotetut suolihengittäjämadot, sammaleläimet, lonkerojalkaiset ja vaippaeläimet; 4) piikkinahkaiset: meritähdet, käärmetähdet, merisiilit, merimakkarat, merililjat; 5) nilviäiset: alkunilviäiset, simpukat, kotilot, mustekalat; 6) niveljalkaiset: äyriäiseläimet, käsnäjalkaiset, tuhatjalkaiset, hyönteiset, hämähäkkieläimet; 7) selkärankaiset: putkisydämiset, ympyräsuiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut, nisäkkäät.

6.1.2016

Eltaantuminen (lähde: Pieni Tietosanakirja)


Eltaantuminen, härskiytyminen, kem. hajoamisilmiö voissa ja muissa rasvoissa, kun niitä epäpuhtaassa muodossa säilytetään ilmassa. Tällöin niissä syntyy haihtuvia rasvahappoja, joista niiden epämiellyttävä haju ja maku johtuvat.