Horkka l. vilutauti, malaaria, pienten alkueläinten aikaansaama kuumetauti, joka varsinkin suoperäisillä mailla esiintyy jatkuvasti. Taudin leviäminen tapahtuu horkkasääsken välityksellä, joka imiessään verta ihmisestä samalla istuttaa taudin aiheuttajan hänen ruumiiseensa. H. ilmenee kuumekohtauksina, jotka tavallisesti alkavat vilunväristyksillä. Lääkkeenä käytetään kiniiniä. — Horkkasääski (Anopheles maculipennis), verta imevä sääskilaji, horkkataudin levittäjä. Se eroaa tavallisesta sääskestä siinä, että sillä on pilkulliset siivet ja että sen asento seistessään alustallaan, on vino, takaruumis ulompana alustasta. Toukat elävät vedessä.
