Horsma (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Horsma (Epilobium), kasvisuku horsmakasvien (Oenotheraceœ) heimossa.
Suomessa kymmenkunta lajia, yleisimpiä komea punakukkainen maitohorsma
(E. angustifolium).

Horoskooppi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Horoskooppi (kreik.), piirros taivaankappaleiden asemista määrähetkellä, etenkin ihmisen syntymähetkellä; käytetään astrologiassa ennustamisen lähtökohtana.

Horkka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Horkka l. vilutauti, malaaria, pienten alkueläinten aikaansaama kuumetauti, joka varsinkin suoperäisillä mailla esiintyy jatkuvasti. Taudin leviäminen tapahtuu horkkasääsken välityksellä, joka imiessään verta ihmisestä samalla istuttaa taudin aiheuttajan hänen ruumiiseensa. H. ilmenee kuumekohtauksina, jotka tavallisesti alkavat vilunväristyksillä. Lääkkeenä käytetään kiniiniä. — Horkkasääski (Anopheles maculipennis), verta imevä sääskilaji, horkkataudin levittäjä. Se eroaa tavallisesta sääskestä siinä, että sillä on pilkulliset siivet ja että sen asento seistessään alustallaan, on vino, takaruumis ulompana alustasta. Toukat elävät vedessä.

Hopeaseppä (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hopeaseppä (Gyrinus), kovakuoriais-suku; 4-8 mm pitkiä teräksensinisiä hyönteisiä, jotka kauniilla säällä parveilevat veden pinnalla, mutta ahdistettuina sukeltavat pinnan alle. Silmät jakautuneet kahteen osaan: ylemmällä eläin näkee ilmassa ja pinnalla olevia esineitä, alemmalla osalla vedessä olevia. Suomessa 5 lajia.

Homunculus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Homunculus (lat.), pieni ihminen; kemiallisesti valmistettu ihminen, jota keskiajan magia ja alkemia pyrki luomaan.

Homesienet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Homesienet kuuluvat eri sienilahkoihin ja sukuihin; yleensä kaikkia hienon ja häviävän nukan kaltaisia sienimuotoja sanotaan „homeeksi"; usein ne ovat korkeampien sienien alempia kehitysasteita. Luonnontaloudessa niillä on suuri merkitys loisina sekä kasvi- ja eläinjätteiden lahottajina ja maaduttajina. Lisääntyvät kuromilla. Penicillium- ja Aspergilhis-muodot, jotka ovat hyvin tavallisia hilloastioissa, leivällä, kosteilla seinäpapereilla j. n. e., ovat kotelorakkoisten sienien erivärisiä kuroma-asteita; eräät niistä vaarallisten tautien aiheuttajia ihmisille ja eläimille. Botrytis, ,,ruskea home", puutarhakasvien vaarallinen tuholainen, on niinikään kotelosieni. Hedelmämehuilla, leivällä, lannalla y. m. s. homeena elävät Mucor-lajit ovat leväsieniä. [P. A. Karsten, ,,Finlands mögelsvampar" (1892).]

Holvi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Holvi, kaareutuva, kiilamaisista kivistä kokoonliitetty kattorakenne. H:n pääosat ovat: tukimuurit, joilla h:t lepäävät ja joille h:ien sivusysäys siirtyy, h:n jännemitta on tukimuurien etäisyys toisistaan; h.-jalka on h:n alin kohta, h.-laki sen korkein; h.-reisi jalan ja laen välinen osa holvista; h.-ruoteet l. -suonet, ristiholveissa h:n pintoja l. kappoja kannattavat, kulmasta kulmaan kulkevat kannatuskaaret. Tavallisimmat h.-muodot ovat: 1) tynnyri-h., joko puoliympyräinen t. huippukaarinen. Jos tynnyri-h:n taivutus on puolta ympyrää pienempi, syntyy kappa-h.; 2) luostari- ja risti-h:t muodostuvat kahden tynnyri-h:n leikkauksesta, tähti- ja verkko- sekä normannilaiset viuhka-h:t ovat risti-h:n rikkaampia muunnosmuotoja; 3) puolipallonmuotoinen kupoli ja puolikupoli sekä samaten puolipallosta syntynyt n. s. böömiläinen kupu-h.

Hollywood (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hollywood [-liūd], Los Angeleksen esikaup. Kaliforniassa. Komeasti rakennettu „filmikaupunki", jossa us. amer. filmiyhtiöillä on ateljeensa.

Hollanteri (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hollanteri, paperimassan hienontamiskone, jossa kuidut jauhautuvat pyörivään rumpuun ja ammeen pohjaan kiinnitettyjen terien välissä.

Hokusai (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hokusai, Katsušika (1760-1849), jap. väripuupiirrostaiteen suurin mestari.

Hokkolinnut (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hokkolinnut (Crax), kyyhkysentapaisia, Etelä- ja Keski-Amerikassa eläviä lintuja; pesivät puissa.

Hohkakivi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hohkakivi, pimpsikivi, hohkainen, rakkulainen kivi, jommoiseksi saattaa muodostua mikä tahansa vulkaaninen vuorilaji. H:eä on laavavirroissakin, mutta enimmän sitä on irtonaisissa, ilmaan viskautuneissa tulivuorenaineksissa. Vettä keveämpi. — Käytetään kiilloittimena.

Hirvi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hirvi (Alces palmatus), nyk. elävistä hirvieläimistä suurin, n. 2 m korkea ja 3 m pitkä. Vain uroksella on sarvet, vuoden vanhoilla haarattomat, vanhemmilla tulee 1 haara vuodessa lisää, samalla sarvien lapa levenee vähitellen lapiomaiseksi. Suurimmat sarviparit ovat painaneet 40 kg. H:iä elää Pohjois- ja Itä-Euroopassa ja Siperiassa. Suomessa h. on rauhoitettu muualla paitsi Petsamon alueella.

Hirmuliskot (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hirmuliskot ks. Dinosauria.

Hiotusjärjestelmä (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hiotusjärjestelmä (engl. sweating system), sellainen kustannusjärjestelmällisessä kotiteollisuudessa esiintyvä työsuhteen järjestely, että yrittäjän l. kustantajan ja työntekijöiden välillä on välittäjä (sweater = hiottaja), joka ottaa suorittaakseen työn määrätystä hinnasta ja sitten, saadakseen mahdollisimman suuren voiton, teettää sen työläisillä nälkäpalkoilla. H. on tavallisin vaatetusteollisuudessa.