Hallusinatsioni (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hallusinatsioni (lat.), valheaistimus, aistinhairahdus.

Erilaista joulua!

 

Halla (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halla, viljan tai perunoiden kasvuaikana sattuva yökylmä. H. aiheutuu tyyninä, kirkkaina öinä maanpinnasta tapahtuvasta voimakkaasta lämmön säteilystä, jonka vaikutuksesta maanpintaa lähinnä oleva, usein hyvin ohut ilmakerros jäähtyy alle jäätymäpisteen. Auringon laskettua alkaa ilma jäähtyä mainitun säteilyn vaikutuksesta, ja lämpötilan laskeutuminen tapahtuu sangen nopeasti, kunnes kastepiste (vrt. Kaste) on saavutettu. Tällöin alkaa höyryn tiivistyminen vedeksi, jolloin vapautuu paljon lämpöä ja lämpötilan aleneminen hidastuu. Kuta kosteampi ilma on, s. o. kuta korkeammalla kastepiste, sitä pienempi hallavaara. — Kun taivas on pilvessä, niin maasta säteilevä lämpö heijastuu pääasiassa pilvistä takaisin; tässä niiden suojeleva vaikutus. — Tuulen suojeleva vaikutus johtuu siitä, että se sekoittaa jäähtyneisiin alimpiin ilmakerroksiin ylempiä, lämpimämpiä.

Halkomitta (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halkomitta. Virallinen h. on Suomessa kuutiometri. Yksityiskaupassa käytetään metristä syltä = 4 m³ tai(halkojen ollessa lyhyempiä kuin 1 m) päätysivultaan 4 m²:n alaista pinoa, joskus myös vanhaa syltä.

Halkaisija (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halkaisija l. diametri, matem., suora, joka puolittaa käyräviivaisen tasokuvion yhdensuuntaiset jänteet. Ympyrän, ellipsin ja hyperbelin h. kulkee keskipisteen kautta, parabelin h:t ovat sen akselin suuntaiset. Konjugaatti-h:t, kaksi h:aa, joista toinen puolittaa toisen suuntaiset jänteet.

Halava (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Halava (Salix pentandra), kosteilla paikoilla kasvava pajulaji, kiiltävälehtinen puu. Kukissa 5 hedettä.

Hakkaus lähde: Pieni Tietosanakirja)

 

Hakkaus, metsänh., on pääasiassa kahdenlaista: pää-h. kohdistuu täysmittaisiin puihin, etu-h:n avulla pyritään kasvattamaan nuorta metsää mahdollisimman arvokkaaksi. — Hakkauslaskelma, metsänh., osoittaa, mitenkä paljon metsästä vuosittain tai aikakausittain voidaan hakata.

Hakkapeliitta (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hakkapeliitta, suom. ratsumiehistä vars. 30-vuotisessa sodassa käytetty nimitys; johtuu heidän sotahuudostaan ,,hakkaa päälle!’’

Hakaristi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hakaristi, yhtä pitkillä ja suorakulmaisesti taivutetuilla haaroilla varustettu risti, myös toisintoja, joiden haarat kaarikäyriä. Käytetty koristeena ja pyhänä merkkinä esihist. ajoista lähtien, myös meillä.

Haisueläimet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haisueläimet (Mephitis), etelä- ja pohjois-amer. näädänsukuisia, kissan kokoisia, pitkä- ja tuuheahäntäisiä petoeläimiä, jotka peräsuoleen avautuvista rauhasista ruiskuttavat pahanhajuista eritettä aina 5 m:n päähän. Nahka arvokasta, minkä vuoksi h:ia pyydystetään. Pohjois-Amerikassa elää m. m. haisunäätä (M. mephitica).

Haikalat (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haikalat (Squalidæ), rustokalalahko; solakkaruumiisia merikaloja, joiden suu on poikittain pään alapuolella, sieraimet kuonon alla, silmien takana n. s. ruiskutusreiät. Munat suuret, keltuaisrikkaat, nahkamaisen, nelikulmaisen, neljällä pitkällä kiinnitysrihmalla varustetun kuoren ympäröimät. Monet lajit synnyttävät eläviä sikiöitä, eräillä jonkinlainen istukkamuodostus. Syövät kaloja, äyriäisiä, y. m. ks. Sinihai. Vasarahai, Jäähai, Sillihai. Jättiläishai, Piikkihai, Kissahai, Koirahai.

Hadrianus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hadrianus (76-138), Rooman keisari 117-38, kotoisin Espanjasta. Koetti turvata valtakuntaa vihollisilta sotia käymättä. Teetti Britannian suojaksi lujan vallin (H:n valli). Paransi oikeuslaitosta, valtionvarainhoitoa ja teitä. Rakennutti loistorakennuksia ympäri valtakuntaa m. m. Roomaan San Angelon. vrt. Antinoos. [Birt, „Rooman miehiä" (1917).]

Hadad (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hadad, aramealaisten ukkosen, rajuilman ja hedelmällisyyden jumala.

Haasia (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haasia, riukuteline, jolla kuivataan
kaura- ja ohralyhteitä, heiniä y. m.

Haarukkasienet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haarukkasienet (Clavariaceœ), sieniheimo, jonka lajit ovat joko pensasmaisesti haaroittuvia tai haarattomia, äimämäisiä tai nuijamaisia; useita syötäviä lajeja.

Haarniska (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haarniska (ruots.), keskiaik. sotilaan rinnan ja selän metallilevyinen suoja; vielä aikaisemmin niin sotilaan kuin hevosenkin varustus.

Haades (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haades, kreik. kansanuskossa manalan jumala, toinen nimi Pluton (ks. t.); myös itse manala.

H (lähde: Pieni Tietosanakirja)

H, euroopp.-lat, kirjaimiston kahdeksas kirjain. Roomal. luvunmerkkinä H (h) on = 200, kemiassa = 1 vetyatomi, elektrotekniikassa = Henry-mittayksikkö, musiikissa C-duuri asteikon seitsemännen sävelen nimitys (= it. ja ransk. si).

Guttaperkka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Guttaperkka, Itä-Intiasta ja Sunda-saarilta kotoisin olevain Palaquium- ja
Payena-puiden (Sapotaceæ-heimo) kuivattua maitiaisnestettä. G:sta
valmistetaan putkia, sähkökoneitten osia, konehihnoja y. m. s.

Gutenberg (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gutenberg [-ūtenberhj], Johann (n. 1397-1468), kirjapainotaidon keksijä. Keksi metallista valettujen irtokirjasinten käytön kirjoja painettaessa, sai syntymäkaupungissaan Mainzissa rikkaan porvarin Johann Fustin liikekumppanikseen ja painatti Raamatun 1453-54; menetti oikeudenkäynnissä painonsa Fustille. [Jedler (saks., 1921).]

Gulliverin seikkailut (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gulliverin seikkailut, Swiftin (ks. t.) satiiri.

Gueretsa (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gueretsa (Colobus guereza), troop. Afrikan metsissä elävä apinalaji; ruumis n. 70 cm pitkä, häntä 80 cm. Poskiparta, selkävaipan reunusta ja häntä valkoiset, muu ruumis kiiltävän musta.

Grönlannin valas (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grönlannin valas (Balœna mysticetus), Pohjois-Jäämeressä elävä, nyk. melkein sukupuuttoon hävitetty hetulavalas; tavallinen pituus n. 15 m, suurin mitattu 24,4 m, tämän paino arvioitiin 150,000 kg:ksi. Syö pikkuäyriäisiä ja siipijalkaisia kotiloita. Täysikasvuisesta valaasta saadaan n. 1,000 kg hetuloita ja 250 tynnyriä traania.

Groteski (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Groteski (it.), luonnottoman tai naurettavan liioiteltu, fantastinen.

Grossi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grossi l. krossi. 1. Silkkikankaiden nimi, joiden loimena ja kuteena on lujia moninkertaisia silkkilankoja ja jotka siten saavat ripsimäisen luonteen. — 2. Kappaleluvussa = 12 tusinaa = 144 kpl.

Grosessi (lähde: Pieni Tietosanakirja

Grosessi (ransk.), raskaus.

Grogi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grogi (engl.), konjakista (rommista, arrakista tai viskystä) ja vedestä ilman sokeria valmistettu juoma.

Grobiaani (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grobiaani (saks.), karkea,
sivistymätön ihminen.

Griippi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Griippi (kreik.), aarnikotka, tarueläin, tav. siivekäs kotkapäinen leijona; käytetty m. m. vaakunakuvana.

Grenadiini (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grenadiini (ransk.), eräs lujasti kierretty raakasilkkilaji.

Great Britain (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Great Britain [greit britən] (engl.),
Iso-Britannia

Gravyyri (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gravyyri (ransk.), kaiverrus. — Gravööri, kaivertaja.

Graptoliitit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Graptoliitit, fossiilisia siluurikauden merien onteloeläimiä, useimmat pelagisia.