21.8.2020

Hakaristi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hakaristi, yhtä pitkillä ja suorakulmaisesti taivutetuilla haaroilla varustettu risti, myös toisintoja, joiden haarat kaarikäyriä. Käytetty koristeena ja pyhänä merkkinä esihist. ajoista lähtien, myös meillä.

14.8.2020

Haisueläimet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haisueläimet (Mephitis), etelä- ja pohjois-amer. näädänsukuisia, kissan kokoisia, pitkä- ja tuuheahäntäisiä petoeläimiä, jotka peräsuoleen avautuvista rauhasista ruiskuttavat pahanhajuista eritettä aina 5 m:n päähän. Nahka arvokasta, minkä vuoksi h:ia pyydystetään. Pohjois-Amerikassa elää m. m. haisunäätä (M. mephitica).

7.8.2020

Haikalat (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haikalat (Squalidæ), rustokalalahko; solakkaruumiisia merikaloja, joiden suu on poikittain pään alapuolella, sieraimet kuonon alla, silmien takana n. s. ruiskutusreiät. Munat suuret, keltuaisrikkaat, nahkamaisen, nelikulmaisen, neljällä pitkällä kiinnitysrihmalla varustetun kuoren ympäröimät. Monet lajit synnyttävät eläviä sikiöitä, eräillä jonkinlainen istukkamuodostus. Syövät kaloja, äyriäisiä, y. m. ks. Sinihai. Vasarahai, Jäähai, Sillihai. Jättiläishai, Piikkihai, Kissahai, Koirahai.

1.8.2020

Hadrianus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Hadrianus (76-138), Rooman keisari 117-38, kotoisin Espanjasta. Koetti turvata valtakuntaa vihollisilta sotia käymättä. Teetti Britannian suojaksi lujan vallin (H:n valli). Paransi oikeuslaitosta, valtionvarainhoitoa ja teitä. Rakennutti loistorakennuksia ympäri valtakuntaa m. m. Roomaan San Angelon. vrt. Antinoos. [Birt, „Rooman miehiä" (1917).]

1.7.2020

Haarukkasienet (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haarukkasienet (Clavariaceœ), sieniheimo, jonka lajit ovat joko pensasmaisesti haaroittuvia tai haarattomia, äimämäisiä tai nuijamaisia; useita syötäviä lajeja.

25.6.2020

Haarniska (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Haarniska (ruots.), keskiaik. sotilaan rinnan ja selän metallilevyinen suoja; vielä aikaisemmin niin sotilaan kuin hevosenkin varustus.

4.6.2020

H (lähde: Pieni Tietosanakirja)

H, euroopp.-lat, kirjaimiston kahdeksas kirjain. Roomal. luvunmerkkinä H (h) on = 200, kemiassa = 1 vetyatomi, elektrotekniikassa = Henry-mittayksikkö, musiikissa C-duuri asteikon seitsemännen sävelen nimitys (= it. ja ransk. si).

28.5.2020

Guttaperkka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Guttaperkka, Itä-Intiasta ja Sunda-saarilta kotoisin olevain Palaquium- ja
Payena-puiden (Sapotaceæ-heimo) kuivattua maitiaisnestettä. G:sta
valmistetaan putkia, sähkökoneitten osia, konehihnoja y. m. s.

15.5.2020

Gutenberg (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gutenberg [-ūtenberhj], Johann (n. 1397-1468), kirjapainotaidon keksijä. Keksi metallista valettujen irtokirjasinten käytön kirjoja painettaessa, sai syntymäkaupungissaan Mainzissa rikkaan porvarin Johann Fustin liikekumppanikseen ja painatti Raamatun 1453-54; menetti oikeudenkäynnissä painonsa Fustille. [Jedler (saks., 1921).]

23.4.2020

Gueretsa (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Gueretsa (Colobus guereza), troop. Afrikan metsissä elävä apinalaji; ruumis n. 70 cm pitkä, häntä 80 cm. Poskiparta, selkävaipan reunusta ja häntä valkoiset, muu ruumis kiiltävän musta.

9.4.2020

Grönlannin valas (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grönlannin valas (Balœna mysticetus), Pohjois-Jäämeressä elävä, nyk. melkein sukupuuttoon hävitetty hetulavalas; tavallinen pituus n. 15 m, suurin mitattu 24,4 m, tämän paino arvioitiin 150,000 kg:ksi. Syö pikkuäyriäisiä ja siipijalkaisia kotiloita. Täysikasvuisesta valaasta saadaan n. 1,000 kg hetuloita ja 250 tynnyriä traania.

27.3.2020

Grossi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Grossi l. krossi. 1. Silkkikankaiden nimi, joiden loimena ja kuteena on lujia moninkertaisia silkkilankoja ja jotka siten saavat ripsimäisen luonteen. — 2. Kappaleluvussa = 12 tusinaa = 144 kpl.

13.3.2020