Heisimadot (Cestodes), loisina eläviä
laakamatoja. Nauhamaisessa ruumiissa
erotetaan pää ja siihen jonona liittyvät
sukunivelet, proglottidit. jotka silmikoituvat
päästä. Suuta, suolistoa, ruumiinonteloa,
aistimia ei ole, sukuelimet valtavasti
kehittyneet, kussakin nivelessä 2-neuvoiset.
—
Leveä heisimato (lapa-, alvemato)
(Botriocephalus latus) on 2-9 m pitkä,
3,000-4,200-nivellnen, nivelet leveitä;
pää mantelinmuotoinen, sen molemmin puolin
rakomainen imulava. Mikroskooppisen pienistä
munista kehittyy vedessä ripsitoukka, tämä
joutuu johonkin kalaan ja kehittyy siinä
matomaiseksi 1-2 cm pitkäksi lihastoukaksi;
tämmöisiä kaloja syödessään ihminen saa
loisen suolistoonsa. Yleinen Suomessa,
Itämeren maissa, Länsi-Sveitsissä. —
Kapea väkasetön heisimato (Tænia saginata), 7-8 m pitkä,
sukuniveliä yli 1,000, nivelet leveyttään
pitemmät; kuutiomaisessa päässä 4
pyöreätä imukuppia. Munan sisässä pieni pallomainen alkutoukka; sen jouduttua
nautaeläimen vatsaan liukenee kuori,
toukka kaivautuu lihastoon ja
muuttuu soikeaksi rakkulaksi, n. s.
rakkomadoksi, jonka seinämästä päänaihe
imulavoineen työntyy rakkulan sisään.
Syömällä rakkomatoista naudanlihaa
voi ihminen saada madon suoleensa,
jossa se kehittyy täysimuotoiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti