Dame-jeanne (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Dame-jeanne [damža’n] (ransk.), pallonmuotoinen, olkien ja palmikoidun korin ympäröimä iso lasipullo.

Daltonismi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Daltonismi, punavärisokeus; myös värisokeus yleensä.

Dalkulla (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Dalkulla [-ā-] (ruots.), taalalaisnainen.

Dalén (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Dalén, G u s t a f (s. 1869), ruots. insinööri, kuuluisa automaattisten, asetyleenivlaistuslaitteissa käytettävien säätäjien nerokkaana keksijänä. Sai fysiikan Nobel-palkinnon 1912. vrt. A G A, D a l é n i n  s e k o i t  t a j a, D i s s o u s - k a a s u.

Dalénin sekoittaja, G. Dalénin keksimä laite, joka pumpun tavoin, kaasun oman paineen käyttämänä määräsuhtein sekoittaa toisiinsa n. s. dissous-kaasua (ks t.) ja ilmaa. Tämä seos sitten palaa kuumalla liekillä saattaen hehkusukan tai -kappaleen voimakkaasti valaisemaan.

Dalai-laama (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Dalai-laama, kaikkien Tibetissä asuvien laamalais-buddalaisten korkein hengellinen päämies ja ylimmäinen pappi sekä ainakin nimellisesti Tibetin maallinen hallitsija.

Daktyloskopia (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Daktyloskopia, sormikuviojärjestelmä rikollisten selville saamiseksi. Perustuu kunkin ihmisen sormenpäänkuvioiden erilaisuuteen. [Heindl (saks., 1922).].

Daidalos (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Daidalos, kreik. taruhenkilö, taidetyön myytillinen edustaja. Kreetan labyrintin rakentaja. Pakeni sieltä poikansa Ikaroksen (ks. t.) kera laatimillaan siivillä.

Dagerrotypia (lähde: Pieni Tietosanakirja)

 Dagerrotypia, ransk. Daguerren (ks. t.) 1838 keksimä tapa valmistaa valokuvia; nyk. merkityksetön.
Daguerre [-gä’r], Louis Jacques Mandé (1789-1851), ransk. taidemaalari, dagerrotypian keksijä.

Dadaismi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Dadaismi, eräänlainen äärimmäisyystaidesuunta, syntyi n. 1917. Lienee saanut nimensä pienten lasten ääntelystä (dada), jossa se näkee välittömimmän suhtautumisen elämään. Haluaa poistaa ajatuksen ja sen ilmaisun yhteenkuuluvaisuuden rikkoen runoudessa sanojen muodollisen ja ajatuksellisen kokonaisuuden. [Huelsenbeck (saks., 1920).]

D (lähde: Pieni Tietosanakirja)

D, euroopp.-lat. kirjaimiston 4:s merkki. Lyhennyksenä lat. kirjoituksissa: Deus, Divus, Dominus, Dux, kirjeissä: datum, dies, luvunmerkkinä 500, kauppakirjeenvaihdossa debet, engl.-kielessä penny, esp. nimien edessä Don, resepteissä da tai detur (annettakoon), kansainvälisissä sähkösanomissa „kiireellinen" (saks. dringend). Korjausluvussa: deleatur (poistettakoon). — Musiikissa D (it. re, ransk. ré) on C-duuri-ääniasteikon toinen ääni; merkitsee nuottikirjoituksessa it. destra (oikealla kädellä) tai lat. discantus (diskantti).

Corona (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Corona (lat.), seppele, kruunu; muin. kreik. ja roomal. koristus ja kunniamerkki; pyhimyskehä; pimennyksissä näkyvä aurinkoa ympäröivä kaasukehä; aurinkoa tai kuuta joskus ympäröivät pienet värilliset renkaat.

Corlissin kone (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Corlissin kone, höyrykone, jossa höyryn ja,on suorittaa 4 kiertoluistia, jotka ovat sijoitetut silinterin päihin ja joista 2 on tulo- ja 2 menoluistia (Corlissin järjestelmä).

Copyright (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Copyright [kopirait] (engl.), kustannusoikeus, kirjallinen omistusoikeus.

Constable (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Constable [kanstəbl] (engl.), aikojen kuluessa erilaisten engl. virkamiesten virkanimitys, nyk. käytetty ainoastaan erinäisistä järjestysvallan virkamiehistä.

Constable [kanstəbl], John (1776-1837), engl. maisemamaalari, ilman,valon ja tunnelmien kuvaajana nykyaikaisen ulkoilmamaalauksen perustajia.

Commedia dell’arte (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Commedia dell’arte [-mē’-], it. kansankomedia, joka improvisoitiin ja johon kuuluivat määrätyt sovinnaiset henkilöt, kuten Arlecchino, Pantalone, Colombina.

Coke (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Coke [kouk], Sir Edward (1552-1634), engl. lakimies. Loi melkoiselta osalta Englannin ennakkopäätöksiin nojautuvan lain „Common law". Hänen oikeusjuttujen selostuskokoelmansa „Reports" (13 nid.) on vuosisatoja ollut Englannin oikeuden lähteitä.

Col (ransk.), vuorensola; useiden Alppien ja Pyreneitten solien nimissä.

Cola ks. Kolapähkinä.

Cogito, ergo sum (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Cogito, ergo sum, „ajattelen, siis olen olemassa", Descartesin filosofian lähtökohta.

Codex (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Codex (lat,), koodeksi, kirja. — Codex Aboënsis, Skoklosterin arkistossa Ruotsissa säilytetty vanha kopio Turun tuomiokapitulin „Mustasta kirjasta". — Codex Argenteus, hopeakirja (hopeakantinen), Upsalan yliopiston kirjastossa säilytetty, piispa Wulfilan gootinkielelle tekemä käännös eräistä kaikkien neljän evankeliumien osista.

Cocktail (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Cocktail [kokteil] (engl.). 1. Kilpa-ajohevonen, joka ei ole täysiverinen.— 2. Amer. juoma, jossa on sekoitettu karvaita aineita konjakkiin, viskyyn y. m.

Citrus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Citrus, Aasian lämpimistä osista kotoisin oleva Rutaceœ-heimon kasvisuku. Ainavihreitä, nahkealehtisiä, valko- tai punervakukkaisia puita. Hedelmä suuri, monilokeroinen marja, jonka mehevä osa on muodostunut turpeista, hedelmän sisäseinästä lähtevistä karvoista. Kolme lajia, C. aurantium, appelsiinipuu, C. nobilis, mandariinipuu, ja C. medica, sitruunapuu, joita viljellään lukuisia muunnoksia ja muotoja. — Appelsiini- l. oranssipuu (C. aurantium sinensis) on kotoisin Kiinasta ja Kochin-Kiinasta, sitä alettiin Etelä-Euroopassa viljellä jo 1300-luvulla. Toinen muunnos on pompelmus (C. aurantium decumana); sen hedelmät suuret, jopa ihmispään kokoiset. Iso-hedelmäinen (n. 10 cm) on myös n. s. grapefruit [greipfrūt] (C. aurantium grandis), jota viljellään m. m. Floridassa. Pomeranssipuun (C. aurantium amara) hedelmät (pomeranssit, bigaradit) ovat oranssinpunaisia, hedelmänmalto hapan. Bergamottipuuta (C. aurantium bergamia) viljellään Etelä-Euroopassa ja Antilleilla; sen hedelmät hyvin pienet, pyöreät tai päärynämäiset, hapahkot. — Mandariinipuun (G. nobilis) hedelmät, mandariinit, ovat appelsiineja pienemmät, hieman litteät, hyvin imelät. Puu on kotoisin Kochin-Kiinasta; sitä viljellään Etelä-Euroopassa. — Sitruunapuusta (C. medica), jonka hedelmät ovat vaaleankeltaiset ja happamet, viljellään useita muotoja ja muunnoksia. Tavallisen sitruunapuun (C. medica limonum) muotoja ovat limetit, bignetit, rosaliinit, peretit. Muita muunnoksia ovat cedraattipuu (C. medica bajoura), hedelmät suuret ja pyöreät, ja limoni (C. medica acida), hedelmät pienet, hyvin happamet. — Sitruunasta saadaan sitruunaöljyä, useiden lajien hedelmänkuoria käytetään mausteina ja kukista saadaan öljyjä hajuvesien valmistukseen.