Faarao (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Faarao, Muinais-Egyptin hallitsijain arvonimi.

Faabeli (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Faabeli (lat.). 1. Runoudenlaji, jossa ilmenee yhtyneenä opettava ja kertova perusluonne. Aiheena tav. eläimiä (vrt. Eläinfabula). — 2. F. merkitsee myös kertovan tai draamallisen runoelman toiminnan kulkua tai juonta.

F (lähde: Pieni Tietosanakirja)

F, euroopp.-lat, kirjaimiston kuudes merkki. Lyh. roomal. kirjoituksissa y. m. F (f) voi olla = Fabius, familia, fecit, filius, frater. Luvunmerkkinä F, f = 40. Bibliografiassa F = folio, matem. = funktio, fys. lämpöasteita ilmaistaessa = Fahrenheit, kem. = fluori, lat. kasvinnimien ohella = forma, resepteissä = fiat (= valmistettakoon), kielit. = femininum, mus. = forte (ff = fortissimo) tai C-duuriasteikon 4:nnen sävelen merkki, kaupassa = fine, fein, fin (= hieno), kellon rukkaustaulussa = faster (= nopeammin).

Evoë (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Evoë (lat.-kreik.), riemuhuuto Dionysoksen kunniaksi.

Euterpe (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Euterpe, yksi yhdeksästä muusasta (ks. t.); Helsingissä 1901-05 ilmestynyt ruots. kirjallis-taiteellinen aikakauskirja.

Eugeniikka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eugeniikka (kreik.), rotuhygienia, oppi suvunrappeutumista ehkäisevistä, rodunjalostamista edistävistä toimenpiteistä.

Eucalyptus (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eucalyptus, kumipuu, kuumepuu, myrttikasvien heimoon kuuluva austr. puusuku, n. 160 lajia. Korkeita, tav. sinivihreitä, ainavihantia, hartsia ja kumia sisältäviä. E. amygdalina kasvaa 150 m korkeaksi ja tyvestä 30 m paksuksi. E. globulus, kuumepuu, kasvaa nopeasti ja imee maasta suuret vesimäärät, sen vuoksi sitä on menestyksellä istutettu kuumetautien vastustamiseksi rämemaille, m. m. Italiaan. — Eräiden lajien lehdistä saadaan lääkkeisiin käytettävää e.-öljyä.

Ystävänpäivä 2017

Etymologia (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etymologia (kreik.), kielitieteen osa, joka selittää sanojen synnyn ja johdon, sananselitysoppi; sananselitys.

Etruskit (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etruskit, tietymätöntä alkuperää oleva kansa, joka n. 700-luvulla e. Kr. asettui asumaan Etruriaan. Hallitsivat myös jonkun aikaa Po-joen tienoita, Latiumia ja Campaniaa. Roomalaisten valloitettua Veijin 396 e. Kr. e:n mahti alkoi laskea, ja n. 270 e. Kr. Etruria joutui Rooman valtaan. E. sulautuivat muuhun väestöön ja heidän kielensäkin, joka ehkä ei ollut indoeurooppalainen, hävisi. E. ovat tulleet tunnetuiksi taitavina rakentajina, maalaajina sekä savi- ja yleensä taideteollisuuden kehittäjinä. Roomalaiset saivat e:lta vaikutteita, m. m. uskonnon alalla (enteiden selittäminen y. m.). [Müller (saks., 1877).]

Etikka (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etikka, miedonnettu etikkahapon vesiliuos; valmistetaan joko hapettamalla alkoholinpitoisia nesteitä tai puuetikasta. Tavallinen ruokaetikka sisältää n. 4-6 % etikkahappoa. — Etikkaeetteri (C₄H₈O₂), neste, jota saadaan tislaamalla yhdessä natriumasetaattia, rikkihappoa ja alkoholia; käytetään hajuvesien, keinotekoisen rommin ja ärräkin valmistukseen. — Etikkaemä, etikkakäymistä aiheuttavien sienien yhteisnimitys. — Etikkaessenssi, puhdas, väkevä etikkahappo. — Etikkahappo (C₂H₄O₂), pistävänhajuinen neste, jähmettyy +17°:ssa (jääetikka); suoloja sanotaan asetaateiksi.

Etiketti (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etiketti (ransk.), nimilappu, tehtaanmerkki; ylhäisten, vars. hovipiirien vakiintuneen muodon saaneet seurustelutavat.

Ethelred lähde: Pieni Tietosanakirja)

Ethelred, Englannin kuningas 978-1016. Toimeenpani 1002 verilöylyn Englannin tanskalaisten keskuudessa; kostoksi siitä Tanskan kuningas Sven Kaksiparta valloitti melkein koko maan.

Joulu 2016

Etelänristi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etelänristi, komea tähtisikermä eteläisellä tähtitaivaalla; sen neljän tähden yhdistysjanat muodostavat ristin. Päätähti ensimmäistä suuruutta.

Etelänhedelmät (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etelänhedelmät, etelämaiden, vars. Välimeren maiden ja Amerikan lämpimien osien hedelmät, m. m.: ananas, appelsiinit, sitruunat, banaanit, viikunat.

Etanat (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Etanat, keuhkokotiloihin kuuluvia maanilviäisiä, joiden päässä on 4 tuntosarvea. Tavallisesti e:lla tarkoitetaan kuorettomia kotiloita, joita Suomessa 2 sukua: siruetana (Arion) ja harjaetana (Limax).Viimeksimainituista on suurin 10-14 cm pitkä ukkoetana (L. maximus),yleisin 4-5 cm pitkä peltoetana(L. agrestis), paha tuholainen pelloilla ja puutarhoissa.

Espanjanvihreä (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Espanjanvihreä, väriaine, emäksisiä kupariasetaatteja; valmistetaan antamalla viininpuserrusjäännösten tai etikalla kostutettujen kankaitten ja ilman vaikuttaa kuparilevyihin. Myrkyllinen.

Espada (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Espada (esp.), miekka; miekkailija, esp. härkätaisteluiden päätaistelija.

Eskissi (lähde: Pieni Tietosanakirja)

Eskissi (ransk.), luonnos.